Kai Latvalehto on aina tuntenut itsensä ulkopuoliseksi. Kun Latvalehdon perhe asui 1970-luvulla Göteborgissa Etelä-Ruotsissa, Kai koki olevansa toisen luokan kansalainen. Hän oli yksi niistä, jotka hölöttivät outoa kieltä ja joivat liikaa viinaa. Häntä hävetti olla suomalainen.
1980-luvun alussa Kain isä Tauno päätti, että on aika muuttaa takaisin Suomeen. Edelleenkään Kai ei tuntenut oloaan kotoisaksi. Nyt nelikymppisenä, Suomirokkia-hitin tehneen Aknestik-yhtyeen kitaristin uran lopetettuaan ja oman lapsen saatuaan Kai kokee olevansa vielä enemmän juureton.
Kai päättää ajaa isänsä kanssa autolla Oulusta Göteborgiin lapsuuden maisemia katsomaan. Isän ja pojan automatkasta kehkeytyy musikaalinen retki yhteiseen tunnemuistiin ja suomalaisen siirtolaisuuden historiaan; häpeään, syyllisyyteen, rikollisuuteen, alkoholismiin ja perhesalaisuuksiin.
Vaikka se on puhdasverinen dokumenttielokuva, se on myös road movie ja musikaali.