APFI:n terveiset kasvuriiheen: Av-ala on Suomelle kasvun moottori – nyt on aika investoida ja vahvistaa rakenteita

10.4.2025
Kannanotot ja lausunnot

Audiovisuaalinen ala on tunnistettu kansainvälisesti yhdeksi merkittävimmistä kasvualoista. Suomi on kuitenkin jäänyt selvästi jälkeen verrokkimaistaan – erityisesti investoinneissa aineettomiin tuotannontekijöihin, jotka ovat tämän päivän ja huomisen arvonluonnin ytimessä.

Av-alan liikevaihto Suomessa on 1,6 miljardia euroa, työllistäen yli 9300 henkilöä (VTT, 2022). Ala on jo nyt merkittävä, mutta sen todellinen potentiaali odottaa vielä lunastamista. Kansainvälisen suoratoistomarkkinan ennustetaan kasvavan n. 30 % vuoteen 2029 mennessä, ja kilpailu tuotannoista käy kuumana. Ilman vakaita ja ennakoitavia rahoitusinstrumentteja Suomi ei kykene houkuttelemaan globaaleja tuotantoja – eikä turvaamaan kotimaisen sisällöntuotannon elinvoimaa ja rakentamaan av-sisällöistä kilpailukykyisiä vientituotteita.

Neljä keskeistä toimenpidettä kasvun edistämiseksi:

  1. Av-tuotantokannustimen vakiinnuttaminen osaksi valtiontalouden kehystä ja myöntövaltuuden nostaminen 80 miljoonaan euroon

    Business Finlandin hallinnoima av-kannustin on tuonut Suomeen jo yli 300 miljoonaa euroa ulkomaisia investointeja ja tehnyt kotimaisista draamasarjoista vientituotteita. Jokainen kannustimeen sijoitettu euro tuo varmuudella vähintään 1,4 euroa takaisin valtion kassaan. Tämä on suora taloudellinen hyöty Suomelle, sen päälle tulevat vielä välilliset vaikutukset esimerkiksi matkailu- ja majoitusalalle, muiden luovien alojen vientiin ja Suomen maakuvaan. Kannustimen myöntövaltuus tulisi nostaa portaittain 80 miljoonaan euroon, mikä toisi alalle n. 300 miljoonaa euroa lisää liikevaihtoa ja valtiolle vähintään 110 miljoonalla eurolla tuloja. Myös Business Finlandin määrittämät rahoitusehdot (spendin ja minuuttihinnan minimit) tulisi palauttaa sellaisiksi, että myös kotimaiset tuotannot voivat hyödyntää instrumenttia.
  2. AVMS-direktiivin mahdollistaman investointivelvoitteen toimeenpano

    Jo 17 EU-maata on ottanut käyttöön investointi- tai maksuvelvoitteita kansainvälisille suoratoistopalveluille. Suomi ei voi jäädä passiiviseksi. Kannatamme selvityshenkilön esittämää hybridimallia, jotta kotimaiset toimijat, jotka jo investoivat mittavasti, eivät joutuisi maksumiehiksi. Velvoittamalla Suomessa toimivat globaalit palvelut rahoittamaan suomalaisia sisältöjä generoitaisiin maksuina vuositasolla noin 9 miljoonaa euroa ja toimeenpanon aiheuttama kasvu toimialalle olisi arviolta 20–25 miljoonaa euroa vuodessa.
  3. Suomen elokuvasäätiön rahoituksen nostaminen pohjoismaiselle tasolle

    Myös kulttuuripoliittisin perustein jaettavat elokuvasäätiön tuet tuottavat valtiolle enemmän kuin vievät, riippumatta siitä miten hyvin elokuva menestyy teattereissa. Esimerkiksi pitkän elokuvan tuotantotuet tulevat valtiolle takaisin tulona yli 1,2-kertaisena ja synnyttävät elokuvatuotantoa 2,5-kertaisena. Kotimaisella elokuvalla on suuria alueellisia merkityksiä, etenkin monissa pienemmissä kunnissa teatterit tekevät liiketoimintansa pääosin kotimaisilla elokuvilla. Monilla paikkakunnilla elokuvateatteri on myös ainoa kulttuurilaitos. Myös elokuvien tuotantovaihe tuo kuvauspaikkakunnille merkittäviä välittömiä ja välillisiä hyötyjä. Elokuvasäätiön tukivaroja tulisi nostaa 15 miljoonalla eurolla, jotta ne olisivat pohjoismaisella tasolla. Lisäksi elokuvateattereiden laitehankintatuet tarvitsevat lisärahoitusta, jotta maan kattava teatteriverkosto voidaan säilyttää.
  4. Yksityisen kopioinnin hyvityksen leikkauksen peruuttaminen kunnes uusi laitemaksumalli on otettu käyttöön

    Yksityisen kopioinnin hyvitys on EU-direktiiviin perustuva lakisääteinen korvaus siitä haitasta, joka aiheutuu kuluttajien oikeudesta ladata, tallentaa ja kopioida ilmaiseksi musiikkia, tv-sarjoja, kuvia, tekstiä ja elokuvia. Haitta oikeudenomistajille on varovaisestikin arvioituna n. 45 miljoonaa euroa, mutta siitä korvataan leikkauksen jälkeen vain 5,5 miljoonaa euroa. Av-alalle hyvitysmaksuvaroja ohjautuu sekä tekijöiden ja tuottajien suorina tekijänoikeuskorvauksina että AVEKin kautta tärkeinä alkuvaiheen kehittämistukina, jotka työllistävät ja tuovat valtiolle verotuloja. Siihen asti, kunnes mahdollinen siirtyminen budjettivaroista laitemaksuun tapahtuu, tulisi korvaus palauttaa vähintään aiemmalle tasolle 11 miljoonaan euroon.

Näistä kaksi ensimmäistä aihetta on kirjattu myös Orpon hallitusohjelmaan. Lisäksi Yleisradion rahoitusta pohtinut parlamentaarinen työryhmä kannusti mietinnössään valtioneuvostoa av-kannustimen vakiinnuttamiseen ja jatkamaan työtä kansallisen investointivelvoitteen säätämiseksi tilausohjelmapalveluille.

Leikkaaminen av-alan rahoitusinstrumenteista tarkoittaa leikkaamista kasvusta, työpaikoista ja verotuloista – sekä kulttuurisesta omavaraisuudestamme.

Suomella on nyt ainutlaatuinen mahdollisuus vahvistaa av-alaa osana luovien alojen kasvustrategiaa. Tarvitaan ennakoitavaa rahoitusta, kansainvälisesti kilpailukykyiset kannustimet ja lainsäädäntö, joka tukee kotimaisen sisällön tuotantoa ja vientiä. Kyse ei ole tuesta vaan investoinnista – jolla on taattu tuotto.

Lisätiedot:
Laura Kuulasmaa
Toiminnanjohtaja
laura.kuulasmaa@apfi.fi

Lisää kirjoituksia