Digitaalisten alojen hiilijalanjälki – näkymätön vaikutus

Ytimessä

Aineettomiin tuotantotapoihin liittyy omat kestävyysongelmansa. Elokuva- ja tv-aladigitalisoituu enenevissä määrin, mutta vaikka se näyttäytyy käyttäjälle pääosin näkymättömänä, sillä on vaikutuksensa. Digitalisaation ilmastovaikutus on yhä tärkeämpi aihe, erityisesti tekoälyn käytön kasvaessa. Maapallon kohtaamat ympäristöhaasteet edellyttävät resurssien ja toiminnan uudelleenjärjestelyä kaikkialla. Global Tipping Point -konferenssissa heinäkuussa 2025 todettiin suoraan: “Aikaikkuna ilmastonmuutoksen pysyvien vaikutusten välttämiseksi on nopeasti sulkeutumassa”(1).

Sähkönkulutus kasvaa nopeasti maailmanlaajuisesti

Sähkön kysynnän kasvu on noussut keskeiseksi kestävyyshaasteeksi. Niin maailmalla kuin Suomessa datakeskuksia pidetään jatkuvasti yhtenä kasvun suurimmista vauhdittajista (2)(3)(4)(5). Vuonna 2024 sähköntuotannosta aiheutuneet päästöt olivat yhteensä noin 13 800 miljoonaa tonnia CO₂:a, mikä teki siitä maailman suurimman päästösektorin (6). Luvut ovat merkittäviä: sähkönkulutus maailmanlaajuisesti oli noin 30 000 TWh v. 2024, nousua edellisvuodesta oli noin 4,3 %, ja kulutuksen arvioidaan kasvavan v. 2027 mennessä yli 3 500 TWh lisää. Se vastaa määrää, jonka Japani kuluttaa sähköä vuodessa (6). Suomessa sähkön kokonaiskulutus oli v. 2024 noin 82,7 TWh, mikä on 3 % enemmän kuin vuotta aiemmin (7). Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid varautuu sähkön tuotannon ja kulutuksen kasvavan 50 prosentilla v. 2030 mennessä (5). Vaikka käytössä on uusiutuvia energialähteitä, jatkuva kiihtyminen on kestämätöntä – sekä planeetalle että sähköverkolle.

Yhteys digitaalisen maailman ja ympäristövaikutusten välillä

Digitaalinen hiilijalanjälkemme muodostuu päästöistä, joita syntyy digitaalisten laitteiden ja palveluiden tuotannosta, käytöstä ja datansiirrosta. Jokainen haku, sähköposti ja suoratoistettu video kasvattaa jalanjälkeä. Päästöt syntyvät tyypillisesti kolmella osa-alueella (8):

• datan (=tiedon) tallennus ja käsittely datakeskuksissa (sisältäen pilvipalvelut)
• datan siirto tietoliikenneverkkojen kautta (sekä mobiili- että kiinteä verkko)
• sisällön ja datan käsittely ja käyttö loppukäyttäjän laitteilla

Ympäristövaikutukset ja kasvihuonekaasupäästöt näillä osa-alueilla johtuvat sähkönkulutuksesta, laitteiden ja laitteistojen valmistusprosesseista sekä veden käytöstä ja kulutuksesta datakeskusten (=palvelimien) jäähdytyksessä. Lisäksi tekoälyä hyödyntävät teknologiat vaativat digitaalisessa ekosysteemissä valtavasti lisää laskentatehoa, mikä kiihdyttää vaikutuksia entisestään.

Miksi datakeskukset? 

Datakeskukset ovat ympäristövaikutusten ytimessä. Lähes kaikki, mitä teemme digitaalisessa maailmassa, tapahtuu niiden sisällä.

– Alex de Vries, tutkija, VU Amsterdam ja Digiconomistin perustaja, APFI:n Backstage of Tech –webinaarissa 13.3.2025.

Jotta voimme ymmärtää digitaalisen infrastruktuurin ympäristövaikutuksia, meidän on tarkasteltava datakeskuksia. Suuret laitokset sisältävät tehokkaita, valtavasti sähköä kuluttavia ja hukkalämpöä tuottavia laskentalaitteita, mitkä usein edellyttävät vedenkäyttöön perustuvia jäähdytysratkaisuja. Datakeskukset vastaavat nykyään myös tekoälyä hyödyntävien teknologioiden kasvaviin laskenta- ja energiatarpeisiin. De Vries korostaa, että tekoälymallien käyttöä ylläpitävän infrastruktuurin lisäksi erityisesti mallien alkuvaiheen koulutusprosessi vie kaikkein eniten energiaa ja vettä. Tämä johtuu suurista erikoislaitteiden ryhmistä sekä laskentatehosta, mitä vaaditaan laajojen tekoälymalliverkostojen kouluttamiseen, usein jopa biljoonilla parametreilla. Mitä enemmän parametreja kouluttamisessa käytetään, sitä raskaammaksi koulutusvaihe muodostuu. Vaikka se tuottaa paremman tekoälymallin, se lisää samalla ympäristökuormitusta. 

Suomessa datakeskukset hyötyvät vähähiilisestä sähköntuotannosta ja tehokkaista jäähdytysjärjestelmistä, mitkä auttavat vähentämään keskusten paikallisia ympäristövaikutuksia. Digitaalinen ekosysteemi on kuitenkin globaali, ja vaikutukset ulottuvat yksittäisten datakeskusten sijainteja laajemmalle (9). 

Monissa maissa datakeskusten laajentuminen aiheuttaa painetta sähköverkoille. Irlannissa datakeskukset, jotka tukevat suuryritysten kuten Googlen, Metan, Microsoftin ja Amazonin toimintaa, kuluttivat v. 2023 alkaen enemmän sähköä kuin koko maan kotitaloudet yhteensä – osuus on nyt 22 % koko maan energiankulutuksesta. Vuoteen 2028 mennessä datakeskusten arvioidaan kuluttavan kolmanneksen Irlannin sähköstä (10). Yhdysvalloissa datakeskusten osuus maan sähkönkulutuksesta kasvaa v. 2028 mennessä nykyisestä 4,4 %:sta jopa 12 %:iin (11). De Vries vertasi tilannetta: ”OpenAI lobbaa v. 2025 avatakseen 5–7 datakeskusta Yhdysvaltoihin – ja jokainen hyperskaalan datakeskus kuluttaa jopa 40–50 TWh sähköä vuodessa, mikä vastaa noin puolta Suomen vuotuisesta sähkönkulutuksesta.” 

Datakeskusten vedenkulutus kasvaa tasaisesti, kun datankäsittelystä tulee yhä energiaintensiivisempää. Shaolei Ren korostaa: “Vain yksi teknologiayritys kulutti  datakeskuksissaan 24 miljardia litraa vettä v. 2023.” Tämä vastaa 44 %:a Helsingin kaupunkiseudun koko v. 2024 kotitalouksien vedenkulutuksesta eli 55 miljardia litraa (12). Renin mukaan jopa Suomessa, jossa sähköverkko on suhteellisen vähähiilinen ja jäähdytysjärjestelmät tehokkaita, 24 tekstipohjaista tekoälykyselyä (LLM) kuluttaa yhteensä noin 0,5 litraa vettä.  Ja koska tekoälyteknologiat lisäävät datakeskusten energiankulutusta, myös päästöt ja ilmansaasteet aiheuttavat kasvavaa kansanterveyshuolta sekä paikallisesti että maailmanlaajuisesti. Lisäksi uudet tutkimukset paljastavat jatkuvasti enemmän uusia näkökulmia datakeskusten päästöihin (13).

Katse eteenpäin

Kestävämmät toimintatavat ovat jo monin paikoin läsnä elokuva- ja tv-alalla, ja myös digitaaliset työskentely-ympäristöt tulee ottaa huomioon. Tietoisilla valinnoilla voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia, ja onkin tärkeä miettiä, miten teknologia voidaan integroida kestävästi osaksi tuotantoprosesseja. Pienet teot, kuten sähköpostien määrän vähentäminen tai kameran sammuttaminen videopuheluissa, on hyvä alku, mutta todellinen muutos syntyy koko digitaalisen ekosysteemin kestävyyden tarkastelusta.

Jopa 60 % energiavaltaisissa pilvipalveluympäristöissä säilytetystä datasta on luokiteltu tarpeettomaksi, vanhentuneeksi tai merkityksettömäksi (ns. ROT-data) (14)(15). Pilvipalveluiden käytön, palvelinten ja projektitiedostojen säännöllinen siivous, läpikäynti ja keventäminen voi vähentää päästöjä merkittävästi.

Tekoälyä hyödyntävien teknologioiden kohdalla kaikki työkalut eivät ole ympäristövaikutuksiltaan samanlaisia. Esimerkiksi tekstin tuottaminen kuluttaa huomattavasti vähemmän energiaa kuin kuvan- tai videon­generointi (16). De Vries korostaa, että tekoälyn käyttö tulisi olla perusteltua, eikä vain omaksuttua automaattisena toimintatapana: “Jos aiot käyttää tekoälyä missä tahansa sovelluksessa, ota ensin askel taaksepäin ja kysy itseltäsi: mitä oikeastaan yrität saavuttaa ja ratkaista?”

Sääntelyn puolella uudet vastuullisuusraportoinnin vaatimukset tulevat sisältämään myös Scope 3 -päästöjen raportoinnin, mukaan lukien digitaalisista palveluista ja tekoälyratkaisuista aiheutuvat päästöt. Tarkka raportointi on kuitenkin edelleen haaste, sillä monet digipalveluntarjoajat eivät julkista riittävästi päästötietoa. Palveluntarjoajilta on vaadittava läpinäkyvyyttä ja päästötietojen raportointia, jotta todellinen vastuullisuus voidaan taata.

Backstage of Tech –webinaarisarjan on katsottavissa täältä: 

Backstage of Tech, Session 1 (27.02.2025)
Backstage of Tech, Session 2 (13.03.2025)
Backstage of Tech, Session 3 (20.03.2025)

Audiovisual Producers Finland – APFI ry on kotimaisten elokuva- ja tv-alan sisällöntuottajien yhdistys. Kestävä kehitys on yksi APFI:n mission peruspilareista, ja APFI on vuodesta 2021 lähtien toteuttanut kansallisia hankkeita kestävien käytäntöjen edistämiseen av-alalla. APFI:n työtä ekologisen kestävän kehityksen edistämiseksi ja Backstage of Tech -webinaarisarjan rahoitetaan NextGenerationEU-ohjelman kautta Opetus- ja kulttuuriministeriön Kulttuuri- ja luovien alojen uudistumisen rakennetuella (2024-2025).

Lähteet:

(1) Carbon Brief, 2025, carbonbrief.org/tipping-points-window-to-avoid-irreversible-climate-impacts-is-rapidly-closing
(2) IEA, 2024, iea.blob.core.windows.net/assets/ddd078a8-422b-44a9-a668-52355f24133b/Electricity2024-Analysisandforecastto2026.pdf
(3) Statista, 2025, statista.com/topics/6462/global-electricity/#topicOverview
(4) Ember, 2025, ember-energy.org/latest-insights/global-electricity-review-2025
(5) Fingrid, 2024, fingrid.fi/en/news/news/2024/updated–prospects-for-electricity-production-and-consumption–long-term-prospects-unchanged
(6) IEA, 2025, iea.org/reports/electricity-2025/
(7) Statistics Finland, 2025, stat.fi/en/publication/cm1kktw8ualm207vwnzpsmpc8
(8) Carbon Trust, 2021, ctprodstorageaccountp.blob.core.windows.net/prod-drupal-files/documents/resource/public/Carbon-impact-of-video-streaming.pdf
(9) The Green Web Foundation, 2024, thegreenwebfoundation.org/publications/report-ai-environmental-impact
(10) Central Statistics Office, 2025, cso.ie/en/releasesandpublications/ep/p-dcmec/datacentresmeteredelectricityconsumption2024/
(11) Reuters, 2024, reuters.com/business/energy/us-data-center-power-use-could-nearly-triple-by-2028-doe-backed-report-says-2024-12-20
(12) Helsinki Annual Report, 2024, hel.fi/static/kanslia/Julkaisut/2025/helsingin-kaupunki-vuosikertomus-2024_en.pdf
(13) Shaolei Ren, 2024, news.ucr.edu/articles/2024/12/09/ais-deadly-air-pollution-toll
(14) Forbes, 2023, forbes.com/councils/forbesbusinesscouncil/2023/01/12/how-to-keep-your-data-from-rot-ing-in-the-cloud
(15) OECD, 2023, oecd-opsi.org/blog/digital-decarbonization
(16) Hugging face, 2023, huggingface.co/papers/2311.16863