Lausunto: Audiovisuaalisen alan keskeiset havainnot talousarvioesityksestä

1. Tiivistelmä

Olemme av-alalla huojentuneita siitä, että tänä syksynä sekä OKM:n alaisen Suomen elokuvasäätiön rahoitus että Työ- ja elinkeinoministeriön ja Business Finlandin hallinnoiman av-tuotantokannustimen määrärahat pysyivät valtion talousarviossa ennallaan. Toki niihin olisi toivottu edes inflaation mukaisia korotuksia, jotta niiden reaaliarvo säilyisi ennallaan vivuttamassa kasvua ja yksityistä rahoitusta.

Kiitämme sitä, että luovien alojen kasvupotentiaali on tunnistettu ja valittu painopistealueiksi monen valtionhallinnon toimijan suunnitelmissa. Kulttuuripoliittisen selonteon sekä Luovan talouden kasvustrategian toimenpiteet tulisi nyt toteuttaa ja myös uskaltaa investoida näihin tunnistettuihin, aineettomien oikeuksien hyödyntämiseen perustuviin kasvualoihin.

Av-alan instrumenttien osalta av-tuotantokannustimen rahoitusehdot tulisi pikaisesti palauttaa sellaisiksi, että myös kotimaiset tuotannot voivat hyödyntää instrumenttia. Suomen elokuvasäätiön myös valtiontaloudelle nettopositiivinen rahoitus tulisi saattaa pohjoismaiselle tasolle ja huomioida jatkossa myös indeksikorotukset.

Valtion budjetin ulkopuolelta saataisiin helpotusta alan tilanteeseen saattamalla AVMS-direktiivin mahdollista maksu-/investointivelvoite suoratoistopalveluille hallituksen esityksen mukaisesti voimaan 1.1.2027 sekä uudistamalla yksityisen kopioinnin hyvitysmalli (momentti 29.80.41) hallituksen selvityksen mukaisesti. Myös tekijänoikeusrikollisuuden eli piratismin torjuminen tehokkaammin lainsäädännön keinoin palauttaisi laillisille toimijoille ja verottajille tuloja, jotka nyt valuvat järjestyneen rikollisuuden toimijoille.

2. Valtiontalouden panostuksista

Luovat alat ja erityisesti skaalautuvat, aineettomiin oikeuksiin perustuvat alat, kuten av-ala, on tunnistettu potentiaalisiksi talouskasvun lähteiksi mm. Luovan talouden kasvustrategiassa ja Kulttuuripoliittisessa selonteossa. Luovat alat onkin valittu strategiseksi painopistealueeksi sekä Business Finlandin uudessa strategiassa että Team Finlandin strategiassa. Valitettavasti tämä ei vielä näy vielä valtion euromääräisinä panostuksina. Kun potentiaali on tunnistettu ja valintoja on tehty, pitäisi valittuihin alueisiin uskaltaa myös investoida kasvun vivuttamiseksi.

Tulee myös muistaa, että av-sisältöjen yhteiskunnallinen vaikutus ulottuu laajalle: ne lisäävät kansalaisten resilienssiä, yhteenkuuluvuutta ja maanpuolustustahtoa. Niillä on tärkeä kulttuurinen merkitys suomalaisten identiteetin ja yhteenkuuluvuuden rakentajana. Kukaan muu ei kerro suomalaisten tarinoita kuin suomalaiset itse.

Kiitämme sitä, että Business Finlandin tutkimus- ja kehitysrahoitusta on korvamerkitty luoville aloille. Käytännössä instrumentit ovat kuitenkin pitkälti BF:n normaalin T&K -rahoituksen kaltaisia, eivätkä palvele monenkaan luovan alan yrityksen todellisia tarpeita. Varsinainen kasvu piilee aineettomien oikeuksien kehittämisessä, mihin T&K -tyyppinen rahoitus ei lähtökohtaisesti sovellu. IP-talouden kehittämiseen pitäisikin löytää muita rahoitustapoja. Av-tuotantokannustin on ollut hyvä esimerkki toimivasta instrumentista, samoin myös Business Finlandin Exhibition Explorer eli messutuet, jotka on valitettavasti lopetettu 2025 syksyllä innovaatiorahoituksen leikkausten myötä.

3. Av-tuotantokannustimen tilanteesta

Olimme ilahtuneita, että tänä vuonna av-tuotantokannustin (momentti 32.20.40) oli mukana jo elokuun alun valtiovarainministeriön budjettiesityksessä, eikä työ- ja elinkeinoministeriön tarvinnut tehdä erityisiä toimia myöntövaltuuden palauttamiseksi.

Business Finlandin hallinnoiman, vuodesta 2017 alkaen av-alan kasvua synnyttäneen instrumentin myöntövaltuus on ollut korkeimmillaan vuonna 2022 (n. 21 MEUR). Toimiala pystyisi hyödyntämään merkittävästi suuremmankin potentiaalin kuin nykyinen 10 MEUR, varsinkin jos rahoituksen suuruus ja säännöt olisivat hyvissä ajoin ennakoitavissa eli liiketoimintaympäristö ennakoitavissa näissä usein vuosiakin kestävissä kehittely- ja rahoitusprosesseissa.

Valitettavasti Business Finland on muuttanut kannustimen rahoitusehtoja, ensin jo aiemmin nostamalla kansainvälisen rahan osuuden vaatimusta, ja vuodelle 2025 nostaen minuuttihinnan vaatimusta, jolloin instrumenttia on jäänyt hyödyntämättä. Viime vuonna myöntövaltuutta jäi jakamatta 2 MEUR ja tänä vuonnakin sitä on vielä lokakuussa myöntämättä 7 MEUR. Tämä johtuu erityisesti siitä, että kotimaisten tuotantoyhtiöiden on ollut haastavaa hyödyntää instrumenttia nousseiden minuuttihinnan vaatimusten takia nykyisessä markkinatilanteessa ja rahoitusympäristössä. BF ei ole halunnut muuttaa sääntöjä ennen TEM:n tilaaman kannustimen vaikuttavuusarvion valmistumista. Valitettavasti sitä on odotettu jo 1,5 vuotta ja arvio valmistuu vasta alkuvuodesta 2027, eli vasta kun ensi vuodenkin rahoitusehdot on ehditty jo lukita.

EU:n ryhmäpoikkeusasetusta, joka mahdollistaa av-kannustimen jakamisen, sekä kannustimen omaa asetusta ollaan uudistamassa. Ryhmäpoikkeusasetukseen tulee siirtymäaika kesäkuun 2027 loppuun, ja TEM on jatkamassa myös kotimaan voimassa olevan asetuksen päättymisaikaa sinne. Mikään ei estäisi Business Finlandia tekemästä silti jo ensi vuodelle markkinatilanteen vaatimia parannuksia kannustimen rahoitusehtoihin.

Muistutamme maksuhyvityksen riskittömyydestä ja nettopositiivisuudesta valtiolle:

• 1 myönnetty kannustineuro luo palveluita ja työtä Suomeen vähintään 4 eurolla, josta keskimäärin 2 euroa on ulkomaista rahoitusta ja valtiolle välittömiä tuloja vähintään 1,4 euroa.
• Käyttöönotosta 2017 kannustin on tuonut satoja miljoonia euroja ulkomaista rahoitusta Suomeen ja vähintään kolminkertaistanut kotimaisen tv-draaman budjetit ja liikevaihdon.
• Kannustin on enintään 25% maksuhyvitys tuotannon Suomeen käytetystä rahasta (palkat, tavara- ja palveluostot). Kannustin maksetaan vasta todennettuja maksettuja kustannuksia vastaan, joten se on valtiolle riskitön ja varma instrumentti.
• Kannustimen edellytys on, että budjetista vähintään 25% on ulkomaista rahaa. Hankkeet eivät toteudu ilman kannustinta, koska se on yleensä edellytys kansainväliselle investoijalle, tai tuotannot siirtyvät maihin, joissa on toimiva kannustininstrumentti (esim. Virossa 40% maksuhyvitys).

4. Suomen elokuvasäätiön rahoituksen reaaliarvo laskenut 

Myös elokuvasäätiön rahoitus (momentti 29.80.50) säilyi talousarvioesityksessä ennallaan. Sitä ei ole indeksi- tai inflaatiokorjattu ja lisäksi rahoitusta on viime vuosina leikattu, joten jotta päästäisiin reaaliarvossa samalle tasolle kuin 16 vuotta sitten, pitäisi nykyistä rahoitusta nostaa 50%.

Muistutamme, että elokuvasäätiön rahoitus on merkityksellistä ja valtiollekin kannattava investointi:

• Kotimaisen elokuvan markkinaosuus on Suomessa eurooppalaisittain huipputasoa: vuonna 2025 kotimaisten elokuvien osuus oli 32 % ja niillä oli teattereissa 2 miljoonaa katsojaa. Lipputulojen arvo oli 27,5 miljoonaa euroa.
• Elokuvasäätiön tukivarat ovat kulttuurin perusrahoitusta, mutta valtiolle myös investointi, joka palautuu valtiolle tuloina keskimäärin vähintään 1,2-kertaisena, parhaimmillaan kaksinkertaisena. Tuotantotuesta palautuu valtiolle merkittävä osa jo ennen kuin elokuva on julkaistu, sillä budjeteista keskimäärin 2/3 menee työhön tai työn alihankintaan, mistä työnantajat maksavat valtiolle ennakonpidätykset ja työnantajamaksut. Myös arvoketjun loppupäässä eli lippuluukulla kuluttajien maksamat arvonlisäverot on huomioitu laskelmassa.
• Elokuvasäätiön rahoitus vivuttaa ulkoimaista ja yksityistä rahoitusta, sen osuus pitkissä fiktioelokuvissa on ollut viime vuonna keskimäärin 29%.
• Kotimainen elokuva on elintärkeä etenkin keskisuurten kaupunkien ja maakuntien teattereille, joissa kotimaisten elokuvien katsojaosuus on jopa 70 %.

5. Uutta rahoitusta alalle

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi audiovisuaalisen tilausohjelmapalvelun tarjoajan velvollisuudesta investoida audiovisuaaliseen sisältöön (HE 194/2026 vp) on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Sen toimeenpano on alan kasvun kannalta keskeinen keino saada uutta rahoitusta toimialalle valtiontalouden ulkopuolelta ja kannatammekin esityksen mukaisen, investointi- ja maksuvelvoitteen yhdistävän hybridimallin nopeaa edistämistä niin, että laki tulisi voimaan ensi vuoden alusta. Valtion budjettiin tämä vaikuttaa vasta vuodelle 2028, kun maksuvaihtoehdon valitsevien toimijoiden varoja ohjautuu elokuvasäätiön kautta jaettavaksi tuotannoille. Olennaista kuitenkin on, että tämä markkinoilta kerättävä rahoitus tulee pitää selkeästi erillisenä instrumenttina nykyisistä SES:n kulttuuripoliittisin perustein kotimaiselle elokuvalle jaettavista tukivaroista.

6. Yksityisen kopioinnin hyvitys 

Yksityisen kopioinnin hyvitys on lakisääteinen korvaus siitä haitasta, joka aiheutuu kuluttajien oikeudesta ladata, tallentaa ja kopioida ilmaiseksi musiikkia, tv-sarjoja, kuvia, tekstiä ja elokuvia. Kopioinnin aiheuttama haitta myynti- ja striimaustulojen menetyksenä on arvioitu noin 45 miljoonaksi euroksi. Vaikka korvauksen tulisi olla kohtuullinen, hallituksen esittämä leikkaus on ennallaan, samalla tasolla kuin tälle vuodelle (5,5 miljoonan euron määräraha momentilla 29.80.41).

Yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmän uudistus tulisi käynnistää viipymättä hallituksen teettämän selvityksen mukaisesti, esimerkiksi siirto pois valtion budjetista ja laitemaksuun perustuva korvaus muiden EU-maiden tapaan. Korvauksen tasoa ei tulisi leikata ennen kuin uusi malli on käytössä.

Korvauksen puolittaminen on ollut suora leikkaus kasvusta ja työllisyydestä ja luovan alan tekijöiden toimeentulosta, sillä korvauksia jaettu mm. edistämiskeskusten kautta (AVEK, MES) sekä suorina tekijänoikeuskorvauksina oikeudenhaltijoille.

7. Tekijänoikeusrikollisuuden torjuminen

Piratismin torjuntaan tarttuminen eli toteuttamalla tehokkaasti Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen (TTVK) esittämät toimenpiteet voitaisiin siirtää kuluttajien nyt järjestäytyneen rikollisuuden ylläpitämille laittomille palveluille maksama raha laillisiin palveluihin ja verotuksen piiriin. Tämä summa eli menetykset laillisille toimijoille ovat arviolta jopa yli 40 mEUR. Tekijänoikeusrikollisuuteen tulee puuttua konkreettisin toimenpitein ennen kuin ongelma pahenee myös Suomessa:

• Dynaaminen estomääräys ja keskeyttämismääräys toteutetaan tekijänoikeuslakiin, nyt se näyttää jäävän viime hetkellä pois tekijänoikeuslain muutospaketista.
• Tekijänoikeuden haltijoiden tiedonsaanti laittomaan käyttöön liittyen varmistetaan datasääntelyssä.
• Laittomien IPTV-palvelujen jakelun rangaistuksia kiristetään rikoslaissa (törkeä tekomuoto lakiin), jotta poliisilla on riittävät toimivaltuudet rikosten tutkintaan. Myös laittomien palvelujen käyttö kriminalisoidaan.

8. Yhteenveto ja suositukset

• Hallitusohjelmakirjausten, Kulttuuripoliittisen selonteon ja valtioneuvoston Luovan talouden kasvustrategian mukaisia toimenpiteitä tulisi myös resursoida eli uskaltaa investoida lisää av-alan kasvua ja kansainvälistymistä tukeviin instrumentteihin.
• Av-alan kotimaisten toimijoiden elinvoimaisuuden vahvistamiseksi Business Finlandin hallinnoiman av-tuotantokannustimen rahoitusehtoja tulisi korjata vuoden 2023 mallin mukaiseksi, jotta myös kotimaiset, suomenkieliset tuotannot voivat hyödyntää instrumenttia ja tuoda kansainvälisiä investointeja erityisesti draamasarjojen ja animaatioiden tuotantoon. Kannustin tulisi myös vakiinnuttaa TEM:n menokehykseen, jotta kansainväliset kumppanit voivat luottaa instrumentin jatkuvuuteen ja nostaa asteittain sen myöntövaltuutta kasvun vivuttamiseksi.
• Suomen elokuvasäätiön rahoitus tulisi nostaa pohjoismaiselle tasolle ja huomioida kustannuksia nostava inflaatio sekä panostukset tuotantojen vastuullisuuden kehittämiseen. Panostus olisi kannattava investointi myös valtiolle.
• AVMS-direktiivin mahdollistama maksu-/investointivelvoite tilausohjelmapalveluille (HE 194/2026 vp) tulee saada voimaan hallituksen esityksen mukaisesti 1.1.2027 alkaen, jotta Suomi säilyttää kilpailukykynsä muiden eurooppalaisten maiden rinnalla.
• Yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmä tulee pikaisesti uudistaa muiden EU-maiden mallin mukaisesti. Sillä säästettäisiin valtion budjetista 5,5 miljoonaa euroa, joka tarvittaisiin kipeästi muuhun kulttuurin tukemiseen, ja se lisäisi luovan alan omia tuloja.
• Muutokset alan lainsäädäntöön ja julkisen tuen instrumentteihin tulee tehdä perusteellisen vaikutusarvioinnin pohjalta ja dialogissa alan toimijoiden kanssa.