Lausunto: Audiovisuaalisten tilausohjelmapalveluiden investointivelvoite (AVMS)

25.5.2026

Kannanotot ja lausunnot

Kannatamme lämpimästi hallituksen esityksen nopeaa edistämistä, sillä se on alan kasvun kannalta keskeinen keino saada uutta rahoitusta toimialalle, valtiontalouden ulkopuolelta. Kansainväliset suoratoistopalvelut ovat olleet Suomen markkinassa jo 14 vuotta, mutta ne eivät ole lähteneet investoimaan kotimaiseen sisältöön, lukuun ottamatta yksittäisiä hankintoja esimerkiksi osana pohjoismaista elokuvakatalogia.

AVMS-direktiivin mahdollistama maksu-/investointivelvoite on otettu käyttöön jo 17 maassa Euroopassa, ja jos muualle on pakko investoida ja Suomeen ei, niin merkittäviä investointeja ja tilauksia ei tulla näkemään jatkossakaan. Samaan aikaan kansainväliset toimijat hyötyvät markkinastamme, kun lähes 1,8 miljoonaa suomalaista kotitaloutta maksaa heidän palveluidensa käytöstä.

Kiitämme siitä, että esitetty malli on alan toimijoiden toivoma hybridimalli. Tällöin ei synny lisärasitteita niille toimijoille, jotka jo merkittävästi investoivat kotimaiseen sisältöön. Myös velvoitteen taso ja investointeihin sekä maksuna kertyvien varojen jakamiseen liittyvät ehdot ovat ymmärrettäviä ja kannatettavia niiden reunaehtojen puitteissa mitä mm. EU:n sisämarkkina- ja kilpailusääntely ja laki valtionavustuksista asettavat.

Investointeja ei tarpeen rajoittaa genren perusteella

On tärkeää, että hyväksyttäviin investointeihin voidaan laskea myös muita kuin kulttuurituotteen määritelmän täyttäviä tuotantoja, jotta palvelut voivat vapaammin tilata sellaisia sisältöjä, joita niiden katsojat haluavat katsoa. Tämä tukee myös kotimaisen av- markkinan monimuotoisuutta ja kiihdyttää myös skaalautuvan audiovisuaalisen IP-markkinan kehittymistä sulkematta pois esimerkiksi kotimaista formaattiteollisuutta, jolla on kiistatta kasvun ja skaalautuvuuden kansainvälistä potentiaalia paljon nykyistä enemmän.

Non-scripted -sisällöt muodostavat yli puolet kotimaisen av-alan liikevaihdosta ja niiden volyymi on viisinkertainen fiktioon nähden. Koska maksuina kertyvät varat on jo valionavustuksena sidottu vain kulttuurituotteisiin, näemme ettei investointeja olisi tarpeen rajoittaa genren perusteella, kun sille ei ole sääntelystä tulevaa tarvetta. Sen sijaan investointejakin koskien ehdotamme hallituksen esitykseen lisättävän velvoite IP-omistuksen jäämisestä riittävässä määrin suomalaiselle tuotantoyhtiölle.

IP-omistuksen säilyttävä suomalaisilla tuotantoyhtiöillä

Pidämme erittäin tärkeänä, että uusi sääntely tukee kotimaisen IP-omistuksen säilymistä suomalaisilla tuotantoyhtiöillä. Kotimaisen av-alan pitkäjänteinen kasvu, kansainvälistyminen ja yritysten arvonmuodostus perustuvat siihen, että tuotantoyhtiöille jää oikeuksia kehittämiinsä sisältöihin ja formaatteihin sekä mahdollisuus hyödyntää niitä kansainvälisesti myös alkuperäisen tilausjakson jälkeen. Tämän vuoksi esitämme myös, että hallituksen esityksessä käytetään johdonmukaisesti termiä IP:n omistus eikä epämääräisempää käsitettä IP:n hallinnointi. Omistusoikeuksiin liittyvän sääntelyn tulee olla mahdollisimman selkeää ja ennakoitavaa, jotta se aidosti tukee kotimaisen tuotantokentän kehittymistä eikä johda tilanteeseen, jossa oikeudet keskittyvät kansainvälisille jakelualustoille ilman pitkäaikaisia hyötyjä suomalaiselle av-ekosysteemille.

IP-omistuksen säilyminen kotimaisilla toimijoilla tukee myös EU-tason av-poliittisia tavoitteita: kulttuurisen monimuotoisuuden vahvistamista, riippumattoman tuotantokentän elinvoimaa sekä eurooppalaisten sisältöjen kansainvälistä kilpailukykyä.

Tasaiset investoinnit tärkeää liiketoiminnan ennustettavuudelle

Suhtaudumme kriittisesti mahdollisuuteen lukea hyväksi vuotuisen investointivelvoitteen ylittäviä investointeja seuraaville vuosille. Malli voi heikentää alan kannalta keskeistä ennakoitavuutta. Kotimaisen av-tuotantokentän näkökulmasta olisi tärkeää, että investointivelvoite tuottaisi tasaisia ja jatkuvia investointeja markkinaan vuosittain sen sijaan, että investoinnit painottuisivat yksittäisiin vuosiin. Audiovisuaalinen tuotantoala rakentuu pitkäjänteiselle henkilöstö-, yritys- ja tuotantosuunnittelulle, joka edellyttää mahdollisimman vakaata näkymää rahoituksen ja tilausten saatavuuteen. Mikäli investointien ylijäämää voidaan laajasti siirtää tuleville vuosille, voi tämä käytännössä heikentää velvoitteen vaikuttavuutta ja vähentää markkinaan kohdistuvia investointeja myöhempinä vuosina. Mikäli siirtomahdollisuus kuitenkin säilytetään, sen tulisi olla ajallisesti ja määrällisesti selkeästi rajattu, jotta velvoitteen tavoitteena oleva jatkuva investointitoiminta Suomen markkinassa toteutuu mahdollisimman tehokkaasti.

Lisäksi esitämme hyväksyttävien investointien rajaamista korkeintaan kahden vuoden sisällä valmistuneisiin ohjelmiin, sillä se aikaikkuna kattaa jo esimerkiksi elokuvien ensimmäiset SVOD-ikkunat. Tavoitteena on, ettei velvoitetta täytetä pelkillä jälki-ikkunoiden katalogihankinnoilla, vaan investoinnit kohdistuisivat ennen kaikkea uusien ohjelmien tilaamiseen ja esitysoikeuksien hankintoihin.

Yhteistuotannot mahdollisuus kotimaisille toimijoille

Kotimaiset tv-toimijat ovat nähneet kansainvälisten suoratoistotoimijoiden mahdolliset uudet investoinnit riskinä muutenkin haastavassa markkinatilanteessa. Lisääntyvä kilpailu ei kuitenkaan ole yksinomaan uhka, vaan investointivelvoite voi mahdollistaa myös uusia yhteistuotantoja, riskien jakamista ja kansainvälisiä kumppanuuksia kotimaisten tilaajien ja kansainvälisten toimijoiden välillä. Samalla kotimaisten tuotantojen kansainvälistymispotentiaali vahvistuu lisärahoituksen, laajemman levityksen ja uusien markkinoiden kautta.

Korvamerkintä riippumattomille tuotantoyhtiöille tukee monimuotoisuutta

Hallituksen esityksen mukaan hyväksyttäviksi investoinneiksi voidaan laskea myös tilausohjelmapalvelun jopa 100 % omistaman tuotantoyhtiön tuottamat sisällöt. Samoin kerätyistä maksuista kertyneitä varoja voidaan jakaa velvoitteen alaisten palveluntarjoajien kokonaankin omistamille tuotantoyhtiöille. Esitämme, että tietty osuus sekä investoinneista että jaettavista varoista tulisi korvamerkitä riippumattomille tuotantoyhtiölle (nykyisen elokuvalain määritelmän mukaisesti), esimerkiksi Saksan esimerkin mukaisesti 70 prosentin osuus. Tällä tuetaan kotimaisen monimuotoisen tuotantoyhtiökentän kasvamista ja kehittymistä, mikä on ollut EU-tasollakin perinteisesti elokuva- ja av-alaa koskevan sääntelyn perustana.

Tavoitteena erillinen, markkinaehtoinen instrumentti

Näemme, että Suomen elokuvasäätiö on maksuina kertyvien varojen osalta oikea taho hoitamaan valtionapuviranomaiselle kuuluvia tehtäviä, sillä organisaatiossa on tarvittava

osaaminen ja ymmärrys alasta sekä päätöksentekoon ja raportointiin rakennetut prosessit. Olennaista kuitenkin on, että tämä markkinoilta kerättävä rahoitus tulee pitää selkeästi erillisenä instrumenttina nykyisistä SES:n kulttuuripoliittisin perustein kotimaiselle elokuvalle jaettavista tukivaroista. Rahoituspäätösten tulee perustua mahdollisimman selkeisiin, ennakoitaviin ja markkinaehtoisiin kriteereihin. Hakukelpoiset hankkeet tulisi arvioida ensisijaisesti niiden toteuttamiskelpoisuuden, yleisö- ja vientipotentiaalin sekä tuotannollisen vaikuttavuuden näkökulmasta. Tavoitteena tulee olla ketterä ja toimialan kasvua tukeva instrumentti, joka täydentää nykyistä tukijärjestelmää eikä rakenna sen rinnalle raskasta harkinnanvaraista prosessia.

Lain perusteluteksteissä voi myös olla tarpeen täsmentää SES:n kautta jaettavien varojen piiriin kuuluvien genrejen listaa, jotta niistä ei jää liiaksi tulkinnanvaraa. Kulttuurituotteen määritelmän tulee tässä yhteydessä sisältää kaikki mahdolliset sisältölajit eli dokumentti- ja fiktioelokuvat, dokumenttisarjat, fiktiosarjat sekä animaatiosarjat ja -elokuvat.

Animaatiotuotantojen erityispiirteet huomioitava rahoituskriteereissä

Elokuvasäätiön jakamia varoja koskien esitämme termin muutosta kriteereihin, jotta animaatiotuotannot eivät joudu muita huonompaan asemaan: yksi kriteereistä on, että tuotanto on kuvattu Suomessa, mutta parempi termi käytettäväksi olisi, että tuotanto on toteutettu Suomessa, sillä animaatioita ei kuvata. Niissä rahoituspohja on aina kansainvälinen ja siksi käsikirjoitus on pääsääntöisesti englanniksi, vaikka ne kuitenkin lopulta dubataan suomeksi. Lisäksi animaatiotuotannot sijoittuvat useammin fiktiiviseen fantasiamaailmaan, jolloin kytkös Suomen historiaan tai kulttuuriin ei ole niin selvä, etenkin kun usein on kyse lapsille suunnatuista tuotannoista. Tämä ei tee kuitenkaan tuotannoista vähemmän kotimaisia. Kolmen kriteerin täyttyminen viidestä voisi aidosti kotimaisessakin tuotannossa tulla rahoituksen hakemisen esteeksi, joten perustelutekstissä on hyvä viitata siihen, että kotimaiset animaatiotuotantojen erityispiirteet tulee ottaa huomioon kriteerien täyttymistä arvioidessa.

APFI:n muutosesitykset kootusti:

Investointeja ei ole tarpeen rajata genrejen perusteella (pl. urheiluohjelmat ja uutiset)
Lisätään myös investointeihin vaatimus IP:n omistajuuden säilymisestä riittävässä määrin suomalaisella riippumattomalla tuottajalla
Ei sallita ylisuoritusten siirtämistä seuraaville vuosille tai vähintään rajataan mahdollisuus ajallisesti ja määrällisesti
Rajataan hyväksyttävät investoinnit korkeintaan kahden vuoden sisään valmistuneisiin sisältöihin
Korvamerkitään riippumattomien tuotantoyhtiöiden tuotannoille sekä investoinneista että kerättyjen maksujen perusteella jaettavista varoista sääntelyn mahdollistama osuus (esim. Saksan mallin mukainen 70%)
SES:n rahoituspäätösten tulee perustua mahdollisimman selkeisiin, ennakoitaviin ja markkinaehtoisiin kriteereihin
Täsmennetään SES:n kautta jaettavaa uutta rahoitusta koskien listausta hyväksyttävistä genreistä tulkintaepäselvyyksien välttämiseksi
Termien muutokset: IP:n hallinnointi -> IP:n omistajuus, tuotanto kuvataan -> tuotanto toteutetaan
Huomioidaan jaettavaan rahoitukseen liittyvissä ehdoissa animaatioiden erityispiirteet.

Lisätietoja:
Laura Kuulasmaa
toiminnanjohtaja
Audiovisual Producers Finland – APFI ry
laura.kuulasmaa@apfi.fi
p. 050 345 0056

Toiminta

Edunvalvonta

Tuotantoyhtiöille

Kansainvälistyminen

Ajankohtaista