Lausunto: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi audiovisuaalisen tilausohjelmapalvelun tarjoajan velvollisuudesta investoida audiovisuaaliseen sisältöön (AVMS)

20.10.2026

Kannanotot ja lausunnot

Av-alan markkinatilanne on ollut viime vuodet hyvin haastava johtuen ennen kaikkea yleisestä talouden taantumasta, joka on vaikuttanut sekä mainosrahoitteiseen että kuluttajamaksulliseen markkinaan. Samaan aikaan sekä julkisesta rahoituksesta että merkittävän tuotantojen ankkurirahoittajan Ylen rahoituksesta on leikattu. Suomessa jo lähes 15 vuotta menestyksekkäästi toimineet kansainväliset suoratoistopalvelut eivät ole lähteneet investoimaan kotimaiseen sisältöön, koska ne ovat saaneet tavoitettua suuria tilaajamääriä ilmankin.

Hallituksen esitys direktiivin 13. artiklan toisen kohdan toimeenpanosta on kannatettava. Kiitämme siitä, että esitetty malli on alan toimijoiden toivoma hybridimalli, jossa toimijat voivat itse päättää, investoivatko ne suoraan vai maksavat veroluonteisen maksun. Tällöin ei synny lisärasitteita niille toimijoille, jotka jo merkittävästi investoivat kotimaiseen sisältöön. Myös velvoitteen taso ja investointeihin sekä maksuna kertyvien varojen jakamiseen liittyvät ehdot ovat ymmärrettäviä ja kannatettavia niiden reunaehtojen puitteissa mitä mm. EU:n sisämarkkina- ja kilpailusääntely ja laki valtionavustuksista asettavat.

AVMS-direktiivin mahdollistama maksu-/investointivelvoite on otettu käyttöön jo 17 maassa Euroopassa, ja jos muualle on pakko investoida ja Suomeen ei, niin merkittäviä investointeja ja tilauksia ei tulla näkemään jatkossakaan. Samaan aikaan kansainväliset toimijat hyötyvät markkinastamme, kun lähes 1,8 miljoonaa suomalaista kotitaloutta maksaa heidän palveluidensa käytöstä.

Kannatamme pääosin lakiesityksen mallia maksu-/investointivelvoitteen toimeenpanolle. Lausuntokierroksen jälkeen hallituksen esitykseen tehty muutos siitä, että myös mainosrahoitteinen liikevaihto (käytännössä AVOD-palvelut) lasketaan mukaan velvoitteen piiriin, on myös kannatettava, sillä se laajentaa hieman rahoituspohjaa. Markkina ja suoratoistopalveluiden hinnoittelumallit ovat muuttumassa monipuolisempaan suuntaan ja erilaiset osin tai kokonaan mainosrahoitteiset hybridimallit ovat yleistyneet. Esimerkiksi Iso-Britanniassa jo 90% käyttäjistä käyttää osin tai kokonaan mainosrahoitteisia suoratoistopalveluita. Ne on siksi järkevää sisällyttää malliin mukaan.

Keskeistä on muistaa lain voimaantulon jälkeenkin, että lain myötä Suomen elokuvasäätiölle kertyvän uuden mahdollisen rahoituksen ei tule korvata olemassa olevaa, kulttuuripoliittisin perustein jaettavaa SES:n nykyistä rahoitusta, jonka tehtävä on varmistaa mm. kotimaisen elokuvan monimuotoisuus ja kaikkien kohderyhmien tavoittaminen.

APFI:lla on lisäksi muutama huomio ja muutosehdotus, joita olemme lausuntokierroksellakin esittäneet hallituksen esitykseen:

1. IP-omistuksen säilyttävä suomalaisilla tuotantoyhtiöillä

Pidämme erittäin tärkeänä, että uusi sääntely tukee kotimaisen IP-omistuksen säilymistä suomalaisilla tuotantoyhtiöillä. Kotimaisen av-alan pitkäjänteinen kasvu, kansainvälistyminen ja yritysten arvonmuodostus perustuvat siihen, että tuotantoyhtiöille jää oikeuksia kehittämiinsä sisältöihin ja formaatteihin sekä mahdollisuus hyödyntää niitä kansainvälisesti myös alkuperäisen tilausjakson jälkeen. Tämän vuoksi esitämme, että hallituksen esityksessä käytetään johdonmukaisesti termiä ”IP:n omistus” eikä epämääräisempää käsitettä ”IP:n hallinnointi”. Omistusoikeuksiin liittyvän sääntelyn tulee olla mahdollisimman selkeää ja ennakoitavaa, jotta se aidosti tukee kotimaisen tuotantokentän kehittymistä eikä johda tilanteeseen, jossa oikeudet keskittyvät kansainvälisille jakelualustoille ilman pitkäaikaisia hyötyjä suomalaiselle av-ekosysteemille.

IP-omistuksen säilyminen kotimaisilla toimijoilla tukee myös EU-tason av-poliittisia tavoitteita: kulttuurisen monimuotoisuuden vahvistamista, riippumattoman tuotantokentän elinvoimaa sekä eurooppalaisten sisältöjen kansainvälistä kilpailukykyä.

2. Korvamerkintä riippumattomille tuotantoyhtiöille tukisi monimuotoisuutta

Hallituksen esityksen mukaan hyväksyttäviksi investoinneiksi voidaan laskea myös tilausohjelmapalvelun jopa 100 % omistaman tuotantoyhtiön tuottamat sisällöt. Samoin kerätyistä maksuista kertyneitä varoja voidaan jakaa velvoitteen alaisten palveluntarjoajien kokonaankin omistamille tuotantoyhtiöille. Esitämme, että tietty osuus sekä investoinneista että jaettavista varoista tulisi korvamerkitä riippumattomille tuotantoyhtiölle (nykyisen elokuvalain määritelmän mukaisesti), esimerkiksi Saksan esimerkin mukaisesti 70 prosentin osuus. Tällä tuetaan kotimaisen monimuotoisen tuotantoyhtiökentän kasvamista ja kehittymistä, mikä on ollut EU-tasollakin perinteisesti elokuva- ja av-alaa koskevan sääntelyn perustana.

3. Tavoitteena erillinen, markkinaehtoinen instrumentti

Näemme, että Suomen elokuvasäätiö on maksuina kertyvien varojen osalta oikea taho hoitamaan valtionapuviranomaiselle kuuluvia tehtäviä, sillä organisaatiossa on tarvittava osaaminen ja ymmärrys alasta sekä päätöksentekoon ja raportointiin rakennetut prosessit. Olennaista kuitenkin on, että tämä markkinoilta kerättävä rahoitus tulee pitää selkeästi erillisenä instrumenttina nykyisistä SES:n kulttuuripoliittisin perustein kotimaiselle elokuvalle jaettavista tukivaroista. Rahoituspäätösten tulee perustua mahdollisimman selkeisiin, ennakoitaviin ja markkinaehtoisiin kriteereihin. Hakukelpoiset hankkeet tulisi arvioida ensisijaisesti niiden toteuttamiskelpoisuuden, yleisö- ja vientipotentiaalin sekä tuotannollisen vaikuttavuuden näkökulmasta. Tavoitteena tulee olla ketterä ja toimialan kasvua tukeva instrumentti, joka täydentää nykyistä tukijärjestelmää eikä rakenna sen rinnalle raskasta harkinnanvaraista prosessia.

Yhteenvetona toteamme, että kannatamme lämpimästi hallituksen esityksen nopeaa edistämistä, sillä se on alan kasvun kannalta keskeinen keino saada uutta rahoitusta toimialalle, valtiontalouden ulkopuolelta. Muutamalla pienellä muutoksella lakiesitykseen se vahvistaisi monimuotoisen, riippumattoman tuotantoyhtiökentän elinvoimaa vielä paremmin.

Toiminta

Edunvalvonta

Tuotantoyhtiöille

Kansainvälistyminen

Ajankohtaista