Suomi houkuttelee kansainvälisiä tuotantoja – vahvuutena vastuullisuus ja tehokkuus
Suomi on noussut houkuttelevaksi kohdemaaksi kansainvälisille audiovisuaalisille tuotannoille. Tuottajat arvostavat erityisesti luontevaa ympäristövastuullisuutta, teknistä osaamista ja joustavaa kannustinjärjestelmää. Kehitettävää löytyy vielä erityisesti talouden seurannan prosesseissa.
Audiovisual Producers Finland – APFI ry:n NextGenerationEU-ohjelman rahoittama ”Av-alan vihreä siirtymä” -hanke keskittyi alan vastuullisuuden edistämiseen ja yhtenä toimenpiteenä oli vastuullinen kansainvälistyminen. APFI syventyi vuosina 2023–2024 Suomessa kuvattuihin kansainvälisiin tuotantoihin tarkoituksena selvittää, missä määrin Suomeen kuvaamaan tulevissa tuotannoissa noudatetaan kestävän kehityksen periaatteita sekä kuinka Suomen työolosuhteet ja -kulttuuri istuvat niihin. Painopisteenä oli erityisesti ekologinen kestävyys. Toimeksiannon toteutti Media Minds Oy kesällä 2025.
Tutkimuksessa oli mukana neljä monipuolista elokuva- ja TV-tuotantoa niin fiktion kuin faktan parista, ja ne edustivat kolmea eri maanosaa: Pohjois-Amerikkaa, Eurooppaa ja Aasiaa. Tuotantojen vastuullisuuskäytännöissä oli merkittäviä eroja. Kahdessa tuotannossa vastuullisuus oli keskeinen osa toimintaa ja standardit erityisen korkealla.
Kestävä kehitys tuotannoissa – luontevaa ympäristöajattelua
Kaikkien haastateltujen kansainvälisten tuottajien mukaan Suomen lähestymistapa kestävään kehitykseen audiovisuaalisissa tuotannoissa heijastaa pohjoismaista ajattelutapaa, jossa ympäristötietoisuus on luonnollinen osa toimintakulttuuria.
Suomalaiset tuotantoryhmät saivat erityistä kiitosta toimintatavoistaan niissä tuotannoissa, joissa ympäristövastuullisuusstandardit olivat korkealla. Kansainväliset vastuuhenkilöt kiittelivät suomalaisen työryhmän vahvaa sitoutumista ja proaktiivista otetta vastuullisten ratkaisujen löytämisessä. Tuotantojen tekninen infrastruktuuri osoittautui monilta osin edistyneeksi – esimerkiksi ajoneuvokalusto täytti Euro 6 -päästöstandardit. Lisäksi Suomessa on selvästi enemmän saatavilla moderneja ekologisesti kestävämpiä ajoneuvoja kuin esimerkiksi Baltian maissa.
Kansainväliset vastuuhenkilöt kiittelivät suomalaisen työryhmän vahvaa sitoutumista ja proaktiivista otetta vastuullisten ratkaisujen löytämisessä.
Vastuullisuuteen liittyviä haasteita esiintyi esimerkiksi tuotannossa, jossa yli sadan hengen kuvausryhmä saapui Suomeen toiselta mantereelta työskennellen tiiviillä aikataululla. Vaikka vastuullisuuskäytäntöjen sovittaminen työskentelytapoihin oli haastavaa, kotimainen tuotantoyhtiö onnistui tuomaan kestävän kehityksen periaatteita osaksi toimintaa. Eräs kansainvälinen tuotantoryhmä kertoi oppineensa Suomessa merkittävästi uusia käytäntöjä: ekologisella puolella he omaksuivat vähähiilisen kuljetuslogistiikan periaatteita ja kierrätettävien materiaalien käyttöä, kun taas sosiaalisen vastuullisuuden osalta he arvostivat suomalaista työkulttuuria, jossa työaikojen kohtuullisuus, riittävä lepoaika ja tasa-arvoinen työympäristö johtivat sekä parempaan työtyytyväisyyteen että laadukkaampaan lopputulokseen.
Haastatelluissa tuotannoissa toteutettiin kestävän kehityksen toimenpiteitä monipuolisesti: cateringissa suosittiin alueellisia ja luomutuotteita, ruokahävikkiä minimoitiin kartoittamalla työryhmien mieltymykset etukäteen, pidettiin kasvisruokapäiviä ja kiellettiin kertakäyttömuovit. Kansainväliset tuottajat vertasivat Suomen tilannetta muihin tuotantomaihin todeten, että siinä missä monissa maissa ympäristökäytännöt vaativat erillisiä ohjeistuksia ja valvontaa, Suomessa vastuullisuus on luonteva osa tuotantokulttuuria.
Vastuullisuus ei ole valmis – haasteita löytyy yhä
Kansainvälisten tuotantojen haastatteluissa nousi esiin, että Suomen vahvuudeksi tunnistetusta sisäänrakennetusta ympäristöajattelusta huolimatta kohtaamme samoja käytännön haasteita kuin muutkin pohjoisen pallonpuoliskon kuvauspaikat. Erityisesti syrjäisten kuvauspaikkojen energiaratkaisut vaativat kehittämistä – kylmissä olosuhteissa sähköautojen käytettävyys heikkenee ja latausinfrastruktuuri on puutteellinen harvaan asutuilla alueilla. Ekologisen sähkön tuottaminen etäisiin kuvauskohteisiin on haastavaa varsinkin talvikaudella. Nämä haasteet eivät kuitenkaan ole yksinomaan Suomen ongelmia, vaan koko toimialan yhteisiä kehityskohteita. Niiden ratkaiseminen edellyttää kansainvälistä yhteistyötä ja yhtenäisten toimintamallien kehittämistä.
– – Suomen vahvuudeksi tunnistetusta sisäänrakennetusta ympäristöajattelusta huolimatta kohtaamme samoja käytännön haasteita kuin muutkin pohjoisen pallonpuoliskon kuvauspaikat.
Kansainväliset tuotannot tuovat mukanaan myös omia vaatimuksiaan. Esimerkiksi vihreän sähkön sertifikaattien tuli olla tiettyjen eurooppalaisten sertifiointielinten (TÜV Nord tai TÜV Süd) myöntämiä, mikä aiheutti ylimääräistä työtä muuten toimivien ympäristökäytäntöjen dokumentoinnissa.
Teknisten haasteiden ohella tuotantokulttuurien erot näkyvät selvästi kansainvälisissä tuotannoissa. Suomalainen tapa työskennellä kymmenen tunnin päivissä viitenä päivänä viikossa eroaa merkittävästi monien maiden käytännöistä. Esimerkiksi aasialaisessa tuotantokulttuurissa 12-tuntiset työpäivät seitsemänä päivänä viikossa ovat tavallisia. Tämä vaati suomalaisilta tuotantoyhtiöiltä erityisjärjestelyjä, kuten useamman työryhmän vuorottelua työehtosopimuksen noudattamiseksi ja työhyvinvoinnin varmistamiseksi.
Kannustimet ja tehokkuus – näin Suomi hurmaa kansainväliset tuottajat
Kestävän kehityksen lisäksi Suomi erottuu edukseen monella muullakin osa-alueella kansainvälisten tuotantojen silmissä. Tuottajat nostivat toistuvasti esiin suomalaisten teknisen osaamisen ja käytännönläheisen ongelmanratkaisukyvyn – erityisesti talvikuvauksissa suomalainen ammattitaito on vertaansa vailla. Suomalaisten toimintavarmuus ja tehokkuus haastavissakin oloissa nousi esiin useissa keskusteluissa.
Merkittävänä vahvuutena nähtiin myös Suomen tuotantokannustinjärjestelmä. Kansainväliset tuottajat arvostivat erityisesti sitä, että sekä kansallinen että alueelliset kannustimet toimivat joustavasti ja päätöksenteko on nopeaa. Ketteryys mahdollistaa tuotantojen sujuvan käynnistämisen ja tarvittaessa nopeatkin muutokset tuotantosuunnitelmiin.
Kansainväliset tuottajat arvostivat erityisesti sitä, että sekä kansallinen että alueelliset kannustimet toimivat joustavasti ja päätöksenteko on nopeaa.
Vaikka monet toimintatavat saivat kiitosta, haastatteluissa nousi esiin myös kehityskohteita. Merkittävin ero kansainvälisiin käytäntöihin on talouden seurannan tarkkuudessa. Pohjoisamerikkalaisessa tuotantokulttuurissa jokainen dollari dokumentoidaan ja jäljitetään systemaattisesti, kun taas suomalainen lähestymistapa on huomattavasti vapaamuotoisempi. Vaikka suomalainen järjestelmä toimii hyvin kotimaisissa tuotannoissa, se ei vastaa kansainvälisten tuotantojen standardeja esimerkiksi ostotilausten käsittelyssä tai päivittäisessä kuluseurannassa. Haaste korostuu erityisesti suuremmissa kansainvälisissä tuotannoissa, joissa rahoittajat edellyttävät yksityiskohtaista talousraportointia.
Suomalaisten tuotantoyhtiöiden olisikin syytä kehittää tarkempia taloudenhallinnan prosesseja ja dokumentointijärjestelmiä erityisesti kansainvälisiä yhteistuotantoja silmällä pitäen.
Tie globaaliksi edelläkävijäksi: koulutusta, yhteistyötä ja rohkeutta
Vastuullisten toimintatapojen kehittäminen edellyttää aktiivista tiedonvaihtoa ja yhteistyötä sekä kotimaisten että kansainvälisten toimijoiden välillä. APFI:n jäsenyhtiöiden kesken tulisi luoda systemaattinen tapa jakaa kokemuksia ja parhaita käytäntöjä kansainvälisistä tuotannoista. Tämä voisi tapahtua esimerkiksi säännöllisten työpajojen ja case-analyysien muodossa.
Kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi tarvitaan myös konkreettisia toimia osaamisen kehittämiseksi. Yksi keskeinen haastatteluista noussut kehitysehdotus on vaihto-ohjelma linjatuottajille ja tuotantopäälliköille. Ohjelman kautta suomalaiset ammattilaiset pääsisivät työskentelemään kansainvälisissä tuotantoyhtiöissä ja vastavuoroisesti saisimme kansainvälistä osaamista Suomeen. Tämä auttaisi yhdenmukaistamaan toimintatapoja ja vahvistaisi suomalaisten tuotantojen kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla.
Erityisesti taloushallinnon prosessien ja dokumentoinnin kehittäminen kansainvälisten standardien mukaiseksi voisi olla yksi vaihto-ohjelman painopisteistä. Samalla ohjelma tarjoaisi mahdollisuuden kehittää ympäristövastuullisuuden parhaita käytäntöjä ja sertifiointijärjestelmiä vastaamaan eri maiden vaatimuksia.
APFI:n työtä ekologisen kestävän kehityksen edistämiseksi rahoitetaan NextGenerationEU-ohjelman kautta Opetus- ja kulttuuriministeriön Kulttuuri- ja luovien alojen uudistumisen rakennetuella (2024-2025).
