TTL: Lähes kaksi kolmesta oireilee psyykkisesti elokuva- ja tv-alalla

– Elokuva- ja tv-alan tuotantojen työhyvinvointia ei ole aiemmin laaja-alaisesti kartoitettu Suomessa. Tiedossa on, että moni vaihtaa pois alalta, jolla työskentely saatetaan kokea vaativaksi. Siksi oli tärkeää kartoittaa nykytilaa ja päästä sen pohjalta kehittämään työhyvinvointia, erikoistutkija Päivi Vanttola ja erityisasiantuntija Heli Ansio Työterveyslaitoksesta kertovat.

Työterveyslaitos teki tutkimuksen osana audiovisuaalisen alan Avaus-vastuullisuushanketta, jota toteuttaa Audiovisual Producers Finland – APFI ry yhdessä Suomen elokuva- ja mediatyöntekijät SET ry:n ja Suomen Journalistiliiton kanssa.

– Alan työntekijöiden työhyvinvointia koskevista haasteista on puhuttu jo pitkään, mutta tarkempaa tietoa ei ole ollut aikaisemmin saatavilla. Tutkimustuloksien avulla pääsemme vihdoin kehittämään alaa tutkitun tiedon pohjalta, sanoo työehtoasiantuntija Marika Väisänen Suomen Journalistiliitosta.

– Kokeneita tekijöitä kaikista ammattiryhmistä poistuu alalta sen kuormittavuuden vuoksi. Laaja-alaista kokemusta tarvitaan, jotta ala voisi kehittyä ja samoja virheitä ei toistettaisi aina uuden tuotannon alkaessa. On koko alalle hyödyksi, jos tutkimuksen myötä ammattilaisten työuria saadaan pidennettyä ja kokeneet tekijät pidettyä alalla, sanoo Suomen elokuva- ja mediatyöntekijät SET ry:n puheenjohtaja Matleena Kuusela.

Kuormitustekijät kasautuvat, mutta työssä on imua

Elokuva- ja tv-alan tuotannoista vastaavat usein riippumattomat tuotantoyhtiöt. Alan erityispiirteitä ovat esimerkiksi lyhyet työsuhteet, pitkät työpäivät ja työskentely epäsäännöllisinä vuorokaudenaikoina. Tuotantojen resurssit ovat usein niukat ja riittävän rahoituksen hankkiminen on haastavaa.

Kyselyllä selvitettiin elokuva- ja tv-alalla työskentelevien työhyvinvoinnin nykytilaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Kyselyssä tuli esiin elokuva- ja tv-alan työn voimavaroja. Työn imu alalla on yleisesti ottaen vahvaa, ja erityisen vahvaa luovaa työtä tekevillä. Esihenkilöt koettiin valtaosin oikeudenmukaisiksi.

Kysely tuo esiin myös työn vaatimuksia alalla. Kyselyn mukaan erityisesti alan yksinyrittäjät, ammatinharjoittajat ja määräaikaiset työntekijät tekevät pitkää työaikaa ja muuta kuin päivätyötä. Nämä kuormittavat työaikapiirteet esiintyivät usein samoilla osastoilla, joillakorostuivat myös lyhyet työ- tai toimeksiantosuhteet, työn ja muun elämän yhteensovittamisen haasteet, fyysisesti raskas työ ja riittämätön palautuminen työstä.

– Hälyttävää on, että lähes kaksi kolmesta kyselyyn vastanneesta oireili psyykkisesti. Luku on kolminkertainen suomalaiseen työikäiseen väestöön verrattuna. Erityisen yleistä oirehdinta on yksinyrittäjillä ja ammatinharjoittajilla, Vanttola summaa.

Joka toinen yrittäjä, ammatinharjoittaja ja määräaikainen työntekijä joustaa usein työajoista. Työaikojen ennakoimattomuus johtaa monia kierteeseen: jaksotyön tasoittumisvapaita käytetään työntekoon ja tuotantojen välisiä työttömyysjaksoja työstä palautumiseen. Palkallisia lomia on vähän.

Työpajoista ja alan järjestöiltä kehitysehdotuksia

Hankkeessa järjestettiin myös kaksi elokuva- ja tv-alan ammattilaisille suunnattua työpajaa. Työpajoissa osallistujat ideoivat kehityskohteita työhyvinvoinnin parantamiseksi. He nostivat esiin muun muassa toiveen johtamisen ja esihenkilötyön käytäntöjen kehittämisestä. Työpajoihin osallistuneet tähdensivät, että kaikkien tuotannoissa työskentelevien kunnioittava ja reilu kohtelu olisi tärkeää. Osallistujien mielestä työhyvinvointiin satsaaminen voisi olla tuotantoyhtiöiden kilpailuetu.

Työpajoissa tunnistetuista kehityskohteista muotoiltiin alan järjestöjen edustajien kanssa kehitysehdotuksia, jotka esitellään loppuraportissa vapaasti hyödynnettäväksi alalla. Ehdotukset on suunnattu muun muassa työnantajille ja alalla työskenteleville. Ne ovat hyödyllisiä elokuva- ja tv-alan tuotantoyhtiöiden johdolle ja tuotantoja tilaaville tv-kanaville sekä suoratoistopalveluille alan elinvoimaisuuden kannalta.

Loppuraportti suosittelee erilaisia toimia

Tutkimus- ja kehittämisaineiston pohjalta tutkijat suosittelevat loppuraportissa esimerkiksi psyykkiseen oirehdintaan puuttumista ja työstä palautumisen mahdollistamista myös tuotantojen aikana. Palautumisen mahdollistamiseen tulisi erityisesti kiinnittää huomiota osastoilla ja tehtävissä, joissa työajat ovat kuormittavia ja työ fyysisesti raskasta. Erityisesti yksinyrittäjien, ammatinharjoittajien ja määräaikaisten työntekijöiden työhyvinvoinnin tukitoimiin tulisi panostaa.

Järjestöt jatkavat alan kehittämistä

– Tutkimus antaa meille nyt lisää työkaluja lähteä kehittämään toimintatapoja ja tukemaan yritysten johtoa näissä toimissa. APFI:n käynnistämä vastuullisuushanke Avaus kutsuu alkukeväästä tekijäjärjestöt, rahoittajat ja tilaajat keskustelemaan toimenpiteistä alan työhyvinvoinnin lisäämiseksi. Lisäksi talvella 2025 julkaistava Avaus-vastuullisuusverkkosivusto antaa paljon eväitä koko alalle vastuullisuustyön tueksi, kertoo Audiovisual Producers Finland – APFI ry:n toiminnanjohtaja Laura Kuulasmaa.

Hanke on Euroopan unionin rahoittama – NextGenerationEU, ja rahoituksen on myöntänyt opetus- ja kulttuuriministeriö.