Vastuullisuuscase: Salkkarit – diversiteetin näyteikkuna
Vuonna 1999 ensimmäistä kertaa suomalaisessa arki-iltana esitetyssä jatkuvajuonisessa sarjassa mies suuteli toista miestä. Se oli uutta ja erilaista, ja kirvoitti laajasti keskustelua aiheen ympäriltä. ”Hahmojen monimuotoisuus on ollut alusta lähtien luonteva osa Salatut elämät -sarjaa”, kertoo pitkäaikaisen suosikkisarjan käsikirjoittajatiimiin kuuluva Tanja Juslin Fremantle Finland -tuotantoyhtiöstä.
Kuvitteelliselle Pihlajakadulle sijoittuva päivittäisdraama Salatut elämät eli Salkkarit on 27-vuotisen historiansa aikana käsitellyt monia haastavia teemoja kuten syömishäiriöitä, rasismia, kehitysvammaisuutta, huumeidenkäyttöä tai seksuaalivähemmistöjä – monesti ensimmäisenä Suomessa. Tarinat ovat peilanneet laajasti yhteiskuntaa ja sen eri ilmiöitä. Monet, varsinkin seksuaalivähemmistöhahmoihin liittyvät juonenkäänteet ovat saaneet huomiota myös kansainvälisesti. Katsojaluvuiltaan Salkkarit on edelleen yksi Suomen katsotuimmista tv-sarjoista. Sarjaa seuraavat erityisesti nuoret ja nuoret aikuiset ympäri Suomea.
”Toivomme, että mahdollisimman moni katsoja asuinpaikkakunnasta riippumatta pystyisi samaistumaan sarjan hahmoihin. Pyrimme myös kirjoittamaan auki aiheisiin liittyviä, ehkä osin vieraitakin termejä, esimerkiksi panseksuaali, demiseksuaali, ja niin edelleen, jolloin varsinkin omaa identiteettiään etsivät nuoret voisivat ammentaa hahmoista mahdollisimman paljon”, kertoo käsikirjoittaja Juslin.
Sarjan kohderyhmän ollessa hyvin laaja, samaistumispintaa on tärkeää löytyä kaikenikäisille. Sarjan näyttelijöiden ikähaarukka onkin 1–75 vuotta, minkä työryhmä kokee suurena rikkautena. Käsikirjoitustiimi pysyy ajan hermolla seuraamalla aktiivisesti niin uutisointia, somea ja keskustelualustoja kuin myös muita kotimaisia ja ulkomaisia fiktiosarjoja.
Diversiteettitilaston valopilkku
Metropolia ammattikorkeakoulun koostamassa fiktiohahmojen diversiteettitilastossa (vuodelta 2024) Salkkarit nostettiin esiin ”todellisena diversiteetin näyteikkunana”, jossa poikkeuksellisesti lähes puolet hahmoista (41,67 %) edustaa jotakin vähemmistöryhmää. Vuoden 2024 elokuvien ja tv-sarjojen yhteenlasketusta diversiteetistä vain 13,22 % edusti vähemmistöjä. Hienoinen nousu (1,5 %) edellisvuoteen verrattuna johtuu yksinomaan vammaisten henkilöiden näkyvyyden lisääntymisestä – vähemmistö, joka Salkkareissa oli monipuolisesti edustettuna jo sarjan alkuaikoina.
Sama diversiteettitilasto kertoo toisaalta myös siitä, miten stereotyyppisesti vähemmistöhahmoja usein esitetään. Erityisesti näkyvät vähemmistöt sijoittuvat yhä toistuvasti stereotyyppisiin ja usein negatiivisiin rooleihin: rikollisiksi, maahanmuuttajataustaisiksi uhkiksi tai passiivisiksi taustahahmoiksi ilman syvempää tarinaa. Tätä Salkkareiden käsikirjoitustiimissä nimenomaan pyritään välttämään.
Roolittaminen ja hahmokehittely tiiviissä yhteistyössä
Uuden hahmon luominen Salkkareissa lähtee aina tarinasta ja siitä, miten hahmo sopii tarinaan, kokonaisuuteen ja Pihlajakadun kerrostaloyhteisöön – vasta sen jälkeen mietitään hahmon tausta. Roolittaminen ja hahmojen kehittäminen kulkevat käsi kädessä ja varsinkin pidempiaikaisten hahmojen kohdalla oikean näyttelijän löytäminen saattaa kestää pitkäänkin.
Diversiteettitilaston mukaan monimuotoisuutta esiintyy selvästi enemmän sarjoissa kuin elokuvissa. Ero selittynee osin sarjojen pidemmällä kestolla ja suuremmalla hahmomäärällä, joka mahdollistaa monimuotoisemman roolituksen. Salatuissa elämissä on kokopäiväinen roolittaja, joka etsii sekä päärooleja että lukemattomia sivurooleja. Koekuvauksia järjestetään viikoittain.
”Koekuvauksia tehdään paljon koko ajan, jotta löydämme juuri sopivat näyttelijät kehittelemiimme hahmoihin”, kertoo sarjan roolittaja Veera Lappalainen.
Monimuotoisuus on mukana käsikirjoitusprosessissa orgaanisesti, ja eri teemat ja niiden tuomat mahdollisuudet ja vaihtoehdot ovat mukana tiimin keskusteluissa koko ajan. Hahmoja ei myöskään ”lukita”, vaan niille annetaan aina mahdollisuus muuttua matkan varrella. Diversiteettitilaston peräänkuuluttamien BIPOC (=Black, Indigenous, People of Colour) -hahmojen määrä Salkkareissakin on kuitenkin ”vain” standardien mukainen.
”Olisi hienoa voida roolittaa enemmän BIPOC-hahmoja sarjaan, mutta haasteena on, että etnisistä taustoista olevia näyttelijöitä on Suomessa vain kourallinen. Varsinkin nuoria eri taustoilla koekuvaisimme mielellämme enemmän, mutta emme ole löytäneet ehkä oikeaa väylää etsiä heitä. Ilmoituksia julkaistaan aktiivisesti somekanavilla, mutta pitäisi keksiä myös muita tapoja rohkaista tulemaan koekuvauksiin,” Lappalainen pohtii.
Diversiteettitilastoinnin tulevaisuus
Tällä hetkellä diversiteettitilastot käsittelevät vain fiktiohahmoja, eikä tilastoissa ole (2021–2024) juurikaan näkynyt muutoksia. Myös Fremantlelta arvioidaan, että mikäli tilastointi laajennettaisiin myös non fiction -tuotantoihin, kuten reality-sarjoihin, suhdeluvut näyttäisivät toisenlaisilta. Tämänhetkinen taloudellinen tilanne ei myöskään houkuttele tuotantoyhtiöitä tai tilaajia ottamaan riskejä. Diversiteettitilastoja laatineen Metropolia ammattikorkeakoulun kanssa käydäänkin parhaillaan keskusteluja siitä, saataisiinko viihdepuolenkin sisällöt mukaan seuraaviin tilastoihin. Vaikka muutos monimuotoisuudessa on hidasta, aihetta on tärkeää pitää esillä.
”Elokuvat ja draamasarjat vaikuttavat merkittävästi siihen, miten yleisö ymmärtää ja suhtautuu vähemmistöryhmiin. Representaatio ei ole ainoastaan tilasto – se on kulttuurinen teko ja viesti siitä, kuka saa näkyä, tulla kuulluksi ja olla olemassa osana yhteistä tarinaa. Narratiivit, jotka humanisoivat marginalisoituja ryhmiä ja tekevät niistä näkyviä osana yhteiskunnallista monimuotoisuutta, voivat toimia vastavoimana jakautumiselle ja syrjinnälle.” (Roolihahmojen diversiteettitilasto 2024)
Haastatteluun osallistuivat:
Tanja Juslin
Aloittanut tv-alalla Ylellä vuonna 2012. Nykyisin Salkkareiden Senior Script Editor, eli se tyyppi, joka luo käsikirjoituksista viimeiset versiot kuvauksia varten.
Veera Lappalainen
Casting Director ja näyttelijäkoordinaattori
Kirjoittanut Lotta Koivisto.
Vastuullisuuscase-blogisarjassa vastuullisuutta käsitellään laajasti ekologisen, sosiaalisen, taloudellisen ja hallinnollisen vastuullisuuden näkökulmista, joista voi lukea lisää APFI:n ylläpitämältä av-alan Avaus-vastuullisuus verkkosivustolta – sekä tutustua Avauksen työkalupakin puolella työkaluihin ja oppaisiin vastuullisemman toiminnan tueksi. Ilmianna lisää av-alan vastuullisuustekoja tätä kautta.