Elokuvasäätiön rahoitus

Suomen elokuvasäätiön (SES) rahoitukseen kohdistuvat ehdotetut leikkaukset

Kuva: Mojo Erämetsä

SES:n tehtävä ja rahoitus

  • Elokuvasäätiön tehtävät perustuvat elokuvalakiin: sen tulee tukea kotimaista elokuvaa ja varmistaa sen elinvoimaisuus, monimuotoisuus ja saavutettavuus.
  • Tuotantotuet ovat kulttuurin perusrahoitusta, ei yritystukea
  • Elokuvasäätiön investoinnit tuottavat valtiolle enemmän kuin vievät, riippumatta siitä miten hyvin elokuva menestyy teattereissa. Esimerkiksi pitkän elokuvan tuotantotuet tulevat valtiolle takaisin tulona vähintään 1,2-kertaisena, parhaimmillaan kaksinkertaisina.
  • Elokuvasäätiön osuus rahoituksesta on keskimäärin fiktioelokuvassa 31 % tai dokumentti-elokuvassa 41 % ja se toimii muuta rahoitusta vivuttavana. Ilman SES:n rahoitusta ei Suomessa julkaistaisi vuosittain kuin muutama ammattimaisesti tuotettu kotimainen elokuva.
  • Kotimaisissa elokuvissa ulkomaisen rahoituksen osuus oli vuonna 2024 keskimäärin 23 %, tämäkin jäisi toteutumatta ilman ankkurirahoituksena toimivaa SES:n rahoitusosuutta.
  • Av-ala on työvoimavaltainen – elokuvien rahoituksesta 2/3 menee työhön tai työn alihankintaan. Tyypillisesti pitkä fiktioelokuva työllistää 50–80 henkeä pariksi kuukaudeksi.

 

Esitettyjen leikkausten vaikutukset

  • Esitetty leikkaus on 35 % SES:n 21,5 miljoonan euron tukivaroista ja sillä olisi merkittävä vaikutus siihen, miten säätiö voi hoitaa lakisääteisiä tehtäviään
  • Leikkaus ei hallituksen tavoitteiden mukaisesti lisää kasvua ja työllisyyttä vaan päinvastoin
  • Leikkaus ei ole todellinen säästö, sillä valtio häviää enemmän tuloja kuin mitä säästöllä saavutetaan
  • Jopa puolet pitkistä elokuvista jäisi toteutumatta
  • Jopa 50 elokuvateatteria jouduttaisiin sulkemaan, erityisesti pienemmillä paikkakunnilla, joissa elokuvateatteri on usein ainoa kulttuurilaitos
  • Vielä korona-ajan ja viime vuosien leikkausten ja talouskriisin jäljiltä heikossa tilanteessa olevat elokuvia tuottavat tuotantoyhtiöt eivät kestä lisää iskuja, vaan leikkaukset tulisivat aiheuttamaan konkursseja
  • Ehdotettu leikattava summa vähentää arviolta alalta n. 200 henkilötyövuotta. Tämä lisäys tulee tilanteessa, jossa jo valmiiksi on historiallisen huono työllisyystilanne taantuman aiheuttaman haastavan markkinatilanteen ja mm. Ylen isojen henkilöstövähennysten takia. Koska ala on projektiluonteinen ja freelancer-pohjainen, tarkoittaa tämä yksittäisinä työntekijöinä vielä suurempaa joukkoa, joka ei ehkä voi enää elättää itseään työllään av-alalla
  • Toimenpide on vastoin valtioneuvoston Kulttuuripoliittisen selonteon sekä Luovan talouden kasvustrategian tavoitteita ja toimenpiteitä

 

Kotimaisen elokuvan yhteiskunnallinen merkitys

  • Kukaan muu ei kerro suomalaisten tarinoita kuin suomalaiset
  • Kotimaisen elokuvan markkinaosuus on Suomessa eurooppalaisittainkin huipputasoa, vuonna 2024 se oli 32 % ja kotimaisilla elokuvilla oli teattereissa 2,1 miljoonaa katsojaa
  • Suomen 195 elokuvateatterista yli 100:lla kotimaisen elokuvan markkinaosuus on yli 50 %
  • Kotimaisen elokuvan rahoitukseen osallistuvilla tv-kanavilla elokuvat tavoittavat lisäksi useita miljoonia katsojia
  • Av-sisällöt, kuten elokuvat ja tv-ohjelmat, ovat voimakas keino vaikuttaa suureen yleisöön. Ne voivat lisätä kansalaisten resilienssiä ja yhteenkuuluvuutta ja kasvattaa puolustustahtoa.

Katso myös

Lisätiedot

Laura Kuulasmaa

Toiminnanjohtaja

laura.kuulasmaa@apfi.fi

Puh. +358 50 3450 056