Audiovisuaalinen tuotantokannustin – alihyödynnetty kasvun lähde Suomelle
Av-tuotantokannustin on tutkitusti valtiolle nettopositiivinen: jokaista sijoitettua euroa kohti valtio saa vähintään 1,40 euroa takaisin. Se vahvistaa av-alan rakenteita, työllisyyttä ja vientiä sekä Suomen maakuvaa. Kannustimen vakiinnuttaminen on taloudellisesti perusteltu ja strategisesti tärkeä päätös.
Av-kannustimen kehittäminen välttämätöntä
- Ennakoitavuus: Av-kannustin on vakiinnutettava TEM:n menokehykseen, jotta Suomi on luotettava investointikohde.
- Kilpailukyky: Myöntövaltuus on nostettava kysyntää vastaavaksi (tavoite 80 milj. € vuoteen 2031 mennessä). Maksuhyvityksen taso (%) on pidettävä kilpailukykyisenä suhteessa naapurimaihin.
- Rahoitusehdot: Ehdot tulee palauttaa vuoden 2023 mukaiseksi, jotta myös kotimaiset, kansainvälisesti levitettävät tuotannot voidaan kuvata Suomessa.
Suomen elokuvasäätiö av-alan kehittämisen keskiössä
Suomen elokuvasäätiön (SES) tuotantotukieurot ovat valtiolle nettopositiivisia: pitkien elokuvien tuet palautuvat valtiolle tuloina vähintään 1,2-kertaisina. Työvoimavaltaisella alalla rahoituksesta n. 2/3 kohdistuu työhön. SES:n rahoitus mahdollistaa suomalaiset elokuvat ja suomalaiset tarinat, ja on elintärkeä kotimaisista elokuvista riippuvaisille maakuntien teattereille.
Elokuvasäätiöstä av-alan strateginen uudistaja
- Elokuvasäätiön tulee edistää av-alan uudistumista ja kasvua toimintaympäristön muuttuessa (esim. uudet sisällöt ja jakelukanavat): säätiön roolia tulee kehittää rakenteita aktiivisesti uudistavaksi toimijaksi.
- AVMS-direktiivin toimeenpano laajentaa SES:n roolia, kun kansainvälisten mediapalveluiden tarjoajien tulee jatkossa osallistua kotimaisten tuotantojen rahoitukseen. Kerättävät varat tulee jakaa markkinaehtoisesti, jotta ne kiihdyttävät alan kasvua.
- Tuotantotukea tulee kasvattaa vuosittain. Pohjoismainen taso tulee saavuttaa vuoteen 2035 mennessä (+15 milj. €).
IP-talous – skaalautuva kasvumoottori Suomelle
IP-talouden järjestelmällinen vahvistaminen on Suomelle suuri kasvumahdollisuus. Se ei ole vain oikeuksien suojaamista, vaan niiden aktiivista kaupallistamista, lisensointia ja monistamista. Oikeilla rahoitus- ja ohjauskeinoilla siitä voidaan rakentaa uusi, pitkäkestoinen ja skaalautuva kasvupylväs; suomalaisista ideoista ja suomalaisella omistuksella.
Tarvittavat toimenpiteet IP-talouden vahvistamiseksi
- Panostus viennin rahoitusinstrumentteihin, jotka tunnistavat IP:n arvon ja kannustavat pitämään oikeudet Suomessa. Järjestelmällinen IP-kehitystyö tulee tunnistaa T&K-toiminnaksi.
- Fokus skaalautuvaan vientiin: viedään maailmalle suomalaisia konsepteja, brändejä ja tarinoita, ei pelkästään alihankintaa.
- Luovien alojen globaali markkina on kasvussa ja av-alan osuus on vuoteen 2035 mennessä noin 850–900 mrd dollaria. Suomen tulee kiriä muiden Pohjoismaiden tasolle IP-investoinneissa, potentiaali jää muutoin hyödyntämättä.