AV-tuotantokannustimella ratkaiseva merkitys alan kansainvälistymiselle

Business Finland on teettänyt väliarvioinnin vuoden 2017 alussa lanseeratusta audiovisuaalisen alan tuotantokannustimesta. Väliarvioinnin tavoitteena oli selvittää AV-tuotantokannustimen vaikuttavuushyötyjä Suomelle, työllisyysvaikutuksia, alueellisia vaikutuksia sekä muita vaikutuksia ja laatia kehittämissuosituksia tulevaisuutta varten. Väliarviointiraportin voit lukea tästä.

Arviointi perustuu lähinnä laadulliseen arviointiin vuoden 2017 rahoituspäätöksistä. Rahoitusta myönnettiin yhteensä 9,5 miljoonaa euroa 26 tuotantoyhtiöille. Pääosin ulkomaisella rahoituksella toteutettavia tuotantoja oli neljä; päätuottajien kotimaat olivat Japani, Kiina, Ranska ja Ruotsi. Suoraan ulkomaisille päätuotantoyhtiöille tehtyjä rahoituspäätöksiä oli kaksi, muut 22 päätöstä olivat joko kotimaiselle pää- tai vähemmistötuottajalle.

Mikä AV-tuotantokannustin on

Business Finlandin AV-tuotantokannustimen vuosibudjetti on 10 miljoonaa euroa. AV-tuotantokannustin on 25 % maksuhyvitys Suomessa toteutuneista tuotantoon liittyvistä kustannuksista. Sitä voivat hakea kotimaiset ja ulkomaiset tuotantoyhtiöt pitkään elokuvaan, dokumenttielokuvaan, käsikirjoitettuun sarjamuotoiseen fiktioon ja animaatiotuotantoon, joka täyttää valtioneuvoston asetuksen kulttuurituotteesta (Vna 1547/2016). 

Kullekin tuotantotyypille on vähimmäisvaatimukset kokonaistuotantobudjetin ja Suomessa syntyvien kustannusten projektinaikaisilta kuluilta. Muita vähimmäisvaatimuksia olivat kansainvälinen levityssopimus ja tuotannon kokonaisrahoituksen toteutuminen. Ulkomaisilta hakijoilta edellytettiin joko yhteistyösopimusta suomalaisen osatuottajan tai tuotantokoordinaattoriyrityksen kanssa. 

Tavoitteena alan kasvu ja kehittyminen

AV-tuotantokannustimen tavoitteina on audiovisuaalisen alan liiketoiminnan kasvu ja kansainvälistyminen sekä osaamisen kehittyminen. AV-tuotantokannustimella pyritään edistämään ulkomaisten ja kotimaisten audiovisuaalisten tuotantojen sijoittumista Suomeen ja sitä kautta vahvistamaan audiovisuaalista toimialaa sekä muuta elinkeinotoimintaa alueilla, joilla tuotantoja toteutetaan.

Suomalaisyritykset mukaan kansainvälisiin tuotantoihin

Tutkimuksen mukaan kansainväliset markkinat ovat olleet AV-alan pullonkaula. Markkinoille pääsyn esteinä ovat olleet muun muassa resurssien, verkostojen ja strategisen liiketoimintaosaamisen puute. Tämän hetkistä tilannetta pidetään kuitenkin myönteisenä. Positiivinen käänne on tapahtunut osittain kansainvälisen kysynnän lisääntymisenä digitaalisten jakelukanavien kehittymisen ja kuluttajakäyttäytymisen muutoksen myötä.

AV-tuotantokannustin on kasvattanut erityisesti sarjamuotoisen käsikirjoitetun fiktion (tv-sarjat) resursseja.  AV-tuotantokannustimella on ratkaiseva merkitys sille, että suomalainen yritys pääsee mukaan kansainvälisiin tuotantoihin. AV-tuotantokannustin on houkutellut kansainvälisiä levitysyhtiöitä investoimaan suomalaisiin tuotantoihin ja lisännyt kotimaisen yksityisen rahoitussektorin kiinnostusta tuotantojen rahoittamiseen.

AV-tuotantokannustimen suurin hyöty on ollut työllistävä vaikutus. Alalle on tullut jopa työvoimapulaa. AV-tuotantokannustimen avulla on saatu nostettua tuotantobudjetteja. Kuvauspäivien määrä, tekniset valmiudet ja jälkituotantopäivät ovat lisääntyneet. Tämä parantaa oleellisesti tuotantojen laatua vastaamaan kansainvälistä tasoa. Suomalaiset tuotantoyhtiöt ovat voineet kasvattaa IP-oikeuksiaan AV-tuotantokannustimen ansiosta. Esimerkiksi esitysoikeuksien määrän lisääntyminen näkyy tuotantoyhtiön myyntituloissa tulevina vuosina.

Budjetin pienuus on haaste

Tällä hetkellä keskeisenä haasteena on AV-tuotantokannustimen vuosittaisen budjetin pienuus (10 miljoonaa euroa). Suomen kannustinjärjestelmän budjetti on pieni esimerkiksi verrattuna Islantiin, jossa ei ole ylärajaa tai Kreikkaan, jossa summa on 75 miljoonaa euroa. Suomen budjetti on pääosin allokoitu vuoden puolivälissä. Kansainvälisten esimerkkien ja AV-tuotantokannustimeen kohdentuvan kysynnän perusteella kannustimen määrä voisi olla nykyiseen verrattuna esimerkiksi kaksinkertainen. Budjetin pienuus aiheuttaa epävarmuutta erityisesti suurten kansainvälisten tuotantojen houkuttelussa Suomeen.

AV-tuotantokannustimen markkinointia on uudistettava yhteistyössä Visit Finlandin, Invest in Finlandin ja Team Finlandin kanssa. Kansainvälisiä suhteita ja verkostoja tulee rakentaa pitkäjänteisesti yhdessä av-alan toimijoiden kanssa.

Yhteenveto

AV-tuotantokannustimen kansantaloudellista merkitystä voidaan tarkemmin arvioida vasta ensimmäisen ohjelmakauden 2017-2019 jälkeen, mutta jo väliarvioinnin perusteella on ilmeistä, että kannustinjärjestelmän vaikutukset, myös alueelliset ja välilliset vaikutukset ovat merkittäviä. Tuotannot ovat työllistäneet huomattavasti myös muita aloja kuten esimerkiksi majoitus-, ravitsemis- ja logistiikka-aloja niillä alueilla, joissa on tehty tuotantoja.  Matkailuvaikutuksia odotetaan syntyvän erityisesti kansainvälisten tuotantojen myötä. AV-tuotantokannustin on investointi, joka tuottaa verotuloja esimerkiksi työllistävän vaikutuksen, aineettomien oikeuksien hyödyntämisen ja tulevien positiivisten matkailuvaikutusten kautta.

Merja Salonen
tuotepäällikkö, Audiovisuaalisen alan tuotantokannustin

Kotimaisten luovien alojen yhteistyöelin Luovan työn tekijät ja yrittäjät LYHTY luovuttivat ensi vaalikauden hallitusohjelmatavoitteensa tällä viikolla eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsenille.

Jaana Paanetoja on selvittänyt ministeri Sampo Terhon toimeksiannosta elokuva- ja teatterialan häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua. Raportti julkaistiin 12.9.2018. 

APFI ry on tyytyväinen, että häirinnästä ja epäasiallisesta kohtelusta keskustellaan. On erittäin tärkeää, että havaittuihin epäkohtiin puututaan.

”Tutustumme Paanetojan laatimaan raporttiin ja siinä esitettyihin toimenpide-ehdotuksiin huolellisesti. Tämä on koko alan asia. APFI osallistuu alan yhteisiin toimenpiteisiin, ja sitoutuu omalta osaltaan edistämään alan toimintakulttuurin kehittämistä sekä kouluttamaan jäseniään työnantajavastuiden ja –velvoitteiden noudattamisessa”, toteaa APFI:n toiminnanjohtaja Teemu Kalliala.

Av-alan tuottajat ovat jo olleet oma-aloitteisesti aktiivisia alan toimintakulttuurin parantamisessa. Elokuva- ja tv-alan toimijat ovat alkuvuodesta 2018 laatineet yhteisen ohjeistuksen seksuaalisen häirinnän ehkäisyyn elokuva- ja tv-alalla. Ohjeistus sisältää käytännön toimintaohjeita sekä häirinnän kohteille että työnantajan edustajille.

Tuotantoyhtiöissä on enenevässä määrin käytössä ongelmatilanteiden ratkomiseen liittyviä toimintamalleja, minkä lisäksi erilaisten työtyytyväisyyskyselyiden tekeminen samoin kuin työympäristöä ja -turvallisuutta koskeva koulutus on yleistynyt.

”Elokuva- ja teatteriala on nostettu näyttävästi julkisuuteen, mutta epäkohtia esiintyy kaikkialla työelämässä ja kaikilla toimialoilla. Tällaista toimintaa ei saa hyväksyä. Työnantajan on toimialasta riippumatta pyrittävä ehkäisemään häirinnän ja epäasiallisen käytöksen esiintyminen ja varmistettava, että työpaikalla on selkeät pelisäännöt tällaisten tilanteiden varalta. Työpaikalla jokaisen täytyy tuntea olevansa turvassa”, Teemu Kalliala jatkaa.

MIPCOMin (15.-18.10.2018) osallistuja: muistathan hakea matka-avustusta etukäteen suoraan Business Finlandilta. Samaan messuhankkeeseen osallistuvien yritysten hakemuksissa projektin nimi tulee olla sama, esim. messujen nimi (MIPCOM 2018). Samaa hanketta täytyy hakea vähintään neljän yrityksen, jotta Business Finland avaa avustusprojektin.

Ohje hakemuksen täyttämiseen:

https://www.businessfinland.fi/globalassets/finnish-customers/01-funding/08-guidelines–terms/instructions/team_finland_trade_fair_-messuavustus_hakemus.pdf

Hakuohjeet:

https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/rahoitus/ohjeet-ehdot-ja-lomakkeet/hakuohjeet/

APFI tarjoaa apua av-tuotantojen ISAN-tunnusten hakemiseen. APFI voi hakea tunnuksen tuotantoyhtiön puolesta (APFIn jäsenille edullisempi hinta), TAI vaihtoehtoisesti tuotantoyhtiö voi itse rekisteröityä tunnusten hakijaksi. Nykyään ISAN-tunnus on edellytys Suomen elokuvasäätiön tuotantotuelle ja EU:n hankekehittely- ja televisiotuelle.

Lue lisää täältä.

ISAN (International Standard Audiovisual Number) on kansainvälinen numerointijärjestelmä audiovisuaalisten teosten tunnistamiseen. ISAN-tunnus yksilöi teoksen ja toimii kuten henkilötunnus. ISAN-tunnus auttaa teosten levityksen valvonnassa ja helpottaa oikeuksien hallintaa. ISAN-tunnus on edellytys Suomen elokuvasäätiön tuotantotuelle ja EU:n hankekehittely- ja televisiotuelle. Tunnusta voi hakea teokselle jo tuotantovaiheessa.

Aiemmin SATU ry:n, nykyään Audiovisual Producers Finland – APFI ry:n hallinnoima Media & Message on sisältömedian tapahtuma, johon osallistuu vuosittain lähes kaksisataa ammattilaista. Tänä vuonna Media & Message järjestetään Tampereella Sokos Hotel Tornissa 16.-17.8. Seminaariohjelman lisäksi tapahtumassa jaetaan perinteiseen tapaan 20 000 euron Formaatti-Finlandia palkinto sekä palkinnot parhaalle mediayhtiöiden mainonnalle ja ohjelmatunnukselle.

Uudistuneen seminaarin ohjelma on nyt kokonaisuudessaan julkaistu tapahtuman verkkosivuilla. Kahden päivän aikana keskustellaan muun muassa tekoälyn mukanaan tuomista mahdollisuuksista, uusista sisältöjen jakelutavoista ja kerronnan muodoista sekä av-tuotantojen kansainvälistymisestä. Puhujina tapahtumassa nähdään mm. levitysyhtiö Eccho Rightsin perustaja Nicola Söderlund, Telia Finlandin toimitusjohtaja Stein-Erik Vellan, Discovery Networks Finlandin uusi toimitusjohtaja Leah Hooper, Finch Finlandin maajohtaja Antti Merilehto, Vincit Oyj:n toimitusjohtaja Mikko Kuitunen, Lucy Loves Storiesin luova johtaja Rane Tiukkanen sekä Mindmill Networkin Marjaana Toiminen. Kaikki puhujat on esitelty osoitteessa: http://www.mediamessage.fi/puhujat/

Tapahtuman APFI:lle tuottaa EBA Events. Tapahtuman pääyhteistyökumppanina toimii Film Tampere.

Ilmoittautua voi aina tapahtumaan saakka täällä.
Lämpimästi tervetuloa!

Media & Message Facebookissa
Media & Message Twitterissä

Tiedote 27.4.2018

Teemu Kalliala on nimitetty Audiovisual Producers Finland – APFI ry:n toiminnanjohtajaksi 

APFI ry on uusi, keväällä 2018 perustettu audiovisuaalisen alan tuottajien edunvalvonta- ja tekijänoikeusyhdistys. Teemu Kalliala siirtyy APFI ry:n palvelukseen MTV Oy:n lakiasiainjohtajan tehtävästä. Hän aloittaa APFI:n toiminnanjohtajana 1.6.2018.

Audiovisuaalisen alan tuottajien edunvalvonta- ja tekijänoikeusyhdistykset Satu ry, Elokuvatuottajat ry, Audiovisual Finland ry sekä Tuotos ry yhdistivät toimintansa yhdeksi yhdistykseksi keväällä 2018. Audiovisual Producers Finland – APFI ry:n tehtävinä ovat suomalaisen audiovisuaalisen sisältötuotantoalan tuottajien edunvalvonta, kansainvälistymisen edistäminen, tekijänoikeuksien kollektiivinen hallinnointi sekä alan tapahtumien ja kilpailujen järjestäminen. 

”Olemme erittäin iloisia saadessamme Teemun luotsaamaan uutta yhdistystämme! Teemu on toiminut alallamme jo vuosien ajan, ja hänen asiantuntemuksensa mm. alan sopimuskäytäntöihin on vertaansa vailla. Teemun kokemus sekä tuotantoyhtiökentästä että tv-kanavalta ovat APFI:n toiminnan kannalta kallisarvoista,” toteaa APFI ry:n hallituksen puheenjohtaja Mika Toivainen. ”Audiovisuaalisen alan muutosvauhti ja toimintaympäristön kehittyminen edellyttävät kokenutta juristia johtamaan yhdistystämme. APFI:n hallitus on jo aloittanut toimikautensa ja tehnyt alustavia suunnitelmia yhdistyksen toiminnan osalta. Teemu pääsee juuri oikeassa kohdassa jatkamaan uuden yhdistyksen rakentamista,” jatkaa Toivainen.

”Audiovisuaalinen ala on tarjonnut urani mielenkiintoisimpia elämyksiä. Odotan innolla tulevaa. APFI tarjoaa parhaan mahdollisen näköalapaikan koko alallemme,” Kalliala toteaa. ”Tavoitteet on asetettu korkealle ja tehtävää alan toimintaedellytysten kehittämiselle riittää. APFI:n parhaimmistoon kuuluvista ammattilaisista koostuvan hallituksen kanssa on erittäin motivoivaa aloittaa yhteistyö ja rakentaa hieno tuottajayhdistys,” Kalliala jatkaa.

Lisätietoja:

Mika Toivainen, APFI ry:n hallituksen puheenjohtaja, p. 040-753 4320, mika.toivainen@endemolshine.fi