Uusi hallitusohjelma av-tuottajien näkökulmasta

Uusi hallitusohjelma av-tuottajien näkökulmasta

Elokuva- ja tv-tuottajien näkökulmasta ilahduttaa, että luovien alojen ja kulttuurin työllisyys- ja kasvupotentiaali on tunnistettu ja pelätyt leikkaukset eivät lupausten mukaisesti näytä kohdistuvan kovalla kädellä kulttuurialaan. Luovien alojen asema on hallitusohjelmassa tunnustettu ja kulttuuripoliittinen selonteko luvattu:

  • Taiteella ja kulttuurilla on itseisarvo. Monipuolinen ja arvostettu taide- ja kulttuurielämä on sivistysvaltion tunnusmerkki. Kulttuurilla on suuri merkitys kansalaisten resilienssille, kokonaisturvallisuudelle sekä kansalliselle yhteenkuuluvuuden tunteelle. Kulttuurialan kasvu tukee koko yhteiskuntaa vahvistaen sen hyvinvointia, luovuutta ja kestävyyttä.
  • Luovilla aloilla sekä tapahtuma-alalla on merkittävä työllisyys- ja kasvupotentiaali. Ala on yrittäjyyteen nojaava. Kulttuuri- ja taidetapahtumat luovat ympärilleen sekä taloudellista että henkistä lisäarvoa. Suomessa on laajaa ja tasokasta osaamista taiteiden ja kulttuurin osa-alueilla. Luovien alojen osuus bruttokansantuotteesta on kuitenkin Suomessa selvästi jäljessä sekä muita Pohjoismaita että EU:n keskiarvoa.
  • Hallitus laatii kulttuuripoliittisen selonteon. Selonteon yhteydessä hallitus toteuttaa poikki hallinnollisen luovien alojen kasvustrategian.

Nämä tavoittelemamme asiat löytyvät hallitusohjelmasta:

  • AVMS-direktiivin mahdollistaman maksuvelvoitteen edistäminen: Arvioidaan tilausohjelmapalveluille asetettavan maksuvelvoitteen käyttöönoton taloudellisia vaikutuksia audiovisuaalisille markkinoille ja alan kasvumahdollisuuksille.
  • Kasvusopimus-mallin mukaista fasilitoitua dialogia elinkeinoelämän ja valtionhallinnon välillä jatketaan: Hallitus rakentaa opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnon alojen välille pysyvät yhteistyön käytännöt kulttuuri- ja taidealojen elinvoimaa edistävien toimien koordinoimiseksi yhteistyössä alan toimijoiden ja edustajien kanssa.
  • Av-tuotantokannustimen vakiinnuttaminen ja potin kasvattaminen, luovien sisältöjen tunnistaminen vientituotteiksi: Edistetään suomalaisen taiteen, kulttuurin ja luovien alojen kansainvälistymistä parantamalla Creative Finlandin toimintaedellytyksiä yhteistyössä ulkoministeriön kanssa. Suomalaisen taiteen sekä luovien alojen yritysten kansainvälistymisen edellytyksiä parannetaan ja kulttuurialan roolia maakuvatyössä vahvistetaan. Kehitetään kasvua vauhdittavia malleja av-alalle sekä muille toimialoille, kuten kirjallisuuteen ja musiikkiin.

Valitettavaa on, että aineettomia oikeuksia tai IP:n merkitystä ei löydy mainittuna koko hallitusohjelmasta. Kannustimet ja kasvua edistävät tavoitteet ja toimenpiteet otetaan toivottavasti työn alle Opetus- ja kulttuuriministeriön lisäksi myös elinkeinoministerin tontilla.

Etukäteen huolestuttaneiden Yleisradion rahoitusta koskevien leikkaussuunnitelmien osalta on positiivista, että parlamentaarinen ohjaus halutaan säästää. Osallistumme mielellämme Yle-lain uudistamista koskevaan keskusteluun.

  • Hallitus edistää reilua kilpailua mediakentällä ja digitaalisessa mainosmarkkinassa huomioiden kansainvälisten alustajättien aseman. Yleisradion rahoitus ja varojen käyttö avataan julkiseksi osakeyhtiölain puitteissa. Yleisradio näyttää avoimuudessa ja tehokkaassa rahankäytössä esimerkkiä. Yleisradion riippumattomuutta ja toimituksellista puolueettomuutta vahvistetaan. Ylen tehtävistä, rahoituksesta ja yhtiön valvonnan riippumattomuuden kehittämisestä linjataan parlamentaarisesti. Hallitus perustaa parlamentaarisen työryhmän arvioimaan Yleisradion rahoitusta, suhdetta kaupalliseen mediaan ja Yle-lain muutostarpeita sekä tarkkarajaistamaan Ylen tehtäviä. Parlamentaarisen työryhmän on annettava raporttinsa kevätistuntokauden 2024 loppuun mennessä.

Ikävänä uutisena koronan kurittamalle elokuvakentälle tulee alimman veroluokan poistuminen eli myös kulttuuritapahtumien kuten elokuvateatterilippujen arvonlisäveron nouseminen 14 prosenttiin. Pääsylippujen alv:n nosto kohdistuu erityisesti niihin, jotka kärsivät korona-ajan perusteettomista yleisörajoituksista ja joiden menetyksiä ei täysimääräisesti korvattu.

Huolta herättää edelleen myös OKM:n hallinnonalaan kohdistuvat vähintään 50 miljoonan euron suunnitellut valtionavustusleikkaukset. Näitä varoja käytetään myös luovien alojen kasvua ja ulkomaisia investointeja tuovaan vienninedistämistoimintaan, joten toivottavasti leikkauksien kohdentamista arvioidaan tarkasti tulevissa budjettiriihissä ja huolehditaan, etteivät ne vaaranna hallitusohjelman muita kulttuuriin ja kasvuun liittyviä tavoitteita. 

Koko alan osalta ja myös työvoiman saatavuuden kannalta on positiivista, että hallitus lupaa ratkaista kulttuurialan ja luovien alojen tekijöiden sosiaali- ja työttömyysturvaan liittyviä ongelmia osana sosiaaliturvauudistusta ja erityistä huomiota kiinnitetään freelancereiden asemaan. Työvoimapulastakin kärsineellä av-alalla, jossa työ on pääsääntöisesti projektiluontoista, voivat työperäisen maahanmuuton tiukennukset esimerkiksi oleskelulupiin liittyen olla kuitenkin ongelmallisia.

Yksittäisenä huomiona voi nostaa työlainsäädäntöön liittyvän kirjauksen. Nyt STM:n yleissitovuuslautakunnan sinänsä isossa kuvassa positiivinen, mutta yllättäen ja takautuvasti viime viikolla tullut päätös Elokuva- ja tv-alan työehtosopimuksen yleissitovuudesta on mm. ajoituksessaan ollut haastava järjestäytymättömille työnantajille. Tällä hetkellä paikallinen sopiminen on mahdollista vain Paltan jäsenille. Hallitus esittää, että työlainsäädännöstä poistetaan järjestäytymättömiä, yleissitovaa TES:iä noudattavia yrityksiä koskevat paikallisen sopimisen kiellot.

APFI ja jäsenyrityksemme pyrkivät rakentavaan dialogiin ja yhteistyöhön uudenkin hallituksen kanssa ja edistämme omalta osaltamme edistämään kirjattujen kasvutavoitteiden toteutumista. Toivomme hallituksen ryhtyvän hyvistä sanoista tekoihin niin, etteivät leikkaukset käytännössä romuta hyviä tavoitteita.

Leppoisaa kesää!

APFI:n toimisto on suljettu 17.-30.7. Muutoin kesä-elokuussa tavoitettavissa on ainakin joku henkilöstöstä.

Toivotamme kaikille oikein rentouttavaa ja ihanaa kesää!

Elokuva- ja TV-tuotantoa koskeva työehtosopimus yleissitovaksi

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta on eilen 14.6. ilmoittanut, että elokuva- ja tv-tuotantoalan työehtosopimus on alalla edustava ja siten yleissitova 5.6.2023 lukien. Tähän asti työehtosopimus on ollut normaalisitova eli sitä on sovellettu vain alalla toimivissa yrityksissä, jotka ovat Paltan jäseniä. Yleissitovuus tarkoittaa, että työehtosopimuksen ehtoja tulee soveltaa kaikissa työehtosopimuksen soveltamisalalla toimivissa yrityksissä riippumatta siitä, kuuluuko yritys Paltaan vai ei. 

ELO-TES:iä soveltamisalan piirissä olevia elokuva- ja tv-tuotantoalan yrityksiä ovat esimerkiksi riippumattomat tuottajat ja kaupalliset tuotantoyhtiöt. Sopimusta sovelletaan esimerkiksi pitkien elokuvien, lyhytelokuvien, dokumenttielokuvien, videoelokuvien, mainosten ja mainoselokuvien sekä tv-ohjelmien tuotannossa ja jakamisessa. Tätä työehtosopimusta ei sovelleta näyttelijäntyöhön. Huomioitavaa on, että TES:n ehdot koskevat kaikkia voimassa olevassa työsuhteessa olevia, vaikka työsopimus on tehty ennen 5.6. Myös TES:n kertakorvaukset heinä- ja syyskuussa ja vuoden 2024 palkankorotukset koskevat kaikkia soveltamisalan yrityksiä. TES:n mahdollistamaa paikallista sopimista voidaan tehdä vain Paltaan järjestäytyneen työnantajan tuotannoissa.

Esimerkiksi kertakorvauksen toinen erä tulee maksuun heinäkuussa 2023 työntekijälle, joka on tehnyt 1.6. – 11.7.2023 tarkasteltuna vähintään 21 työpäivänä töitä yrityksessä. Tehdyn työpäivän pituudella ei ole merkitystä. Työpäiviin lasketaan tehdyt työpäivät sekä myös työssäolon veroiset päivät. Työssäolon veroisina päivinä lasketaan myös esimerkiksi tasoittumisvapaat, sairauslomat, vuosilomat, perhevapaat tai lomautuksen työssäolon veroiset päivät. Huomioitavaa on, että kertakorvaus määräytyy maksettavaksi myös siinä tilanteessa, vaikka työntekijän työsuhde olisi jo päättynyt heinäkuun palkanmaksun aikaan.

ELO-TES: https://www.palta.fi/wp-content/uploads/2023/03/Elotes_2023_2025_FINAL.pdf

Ehdota tuotantoa Vuoden Musiikkioivallus -palkinnon saajaksi

Tiedote
Teosto, Gramex
Jakelu 16.5.2023

Vuoden Musiikkioivallus -palkinto kirittää jälleen musiikin oivaltavaan käyttöön av-teoksissa

Musiikin tekijänoikeusjärjestöt Gramex ja Teosto jakavat jälleen 31.8.2023 järjestettävässä audiovisuaalisen alan Screen Helsinki -tapahtumassa Vuoden Musiikkioivallus -tunnustuspalkinnon. Nyt toista kertaa jaettava palkinto jaetaan kotimaiselle elokuvalle tai tv-ohjelmalle, jossa musiikkia on käytetty kekseliäällä tavalla.

Vuoden musiikkioivallus -palkinnon tarkoitus on huomioida kotimaisia av-teoksia, joissa on käytetty musiikkia erityistä lisäarvoa tuovalla tavalla. Palkinto jaettiin viime vuonna ensimmäistä kertaa. Uusi palkinto otettiin vastaan innostuneesti.

”Viime vuonna palkintoehdokkaiksi haki jopa 21 audiovisuaalisen alan teosta. Toiveemme on, että tänä vuonna hakijoiksi saadaan vähintään yhtä monipuolinen kattaus elokuvia, lastenohjelmia sekä erilaisia tv-ohjelmia draamasta realityyn. Musiikkia voi käyttää kaikissa lajityypeissä teoksen arvoa kohottavalla tavalla. On innostavaa nähdä siitä oivaltavia käytännön esimerkkejä,” sanoo Gramexin toimitusjohtaja Ilmo Laevuo. 

Viime vuonna palkinnon voitti Maija Isola -dokumenttielokuva (Greenlit Productions, ohj. Leena Kilpeläinen).

”Palkinnon tärkein kriteeri eli kekseliäs ja erityistä lisäarvoa tuottava musiikin käyttö näkyi hienosti viime vuoden voittajateoksessa, jossa yhdistettiin monipuolisesti olemassa olevaa äänitemusiikkia sekä tilaustyönä Sanna Salmenkallion säveltämää musiikkia. Monipuolinen musiikki liikkuvaan kuvaan yhdistettynä rakentaa aivan erityisen tunnevaikutuksen katsojaan. Näistä oivalluksista syntyy teos, jolla voi ponnistaa myös kansainväliseen menestykseen,” kertoo Teoston toimitusjohtaja Risto Salminen.     

Palkinnon saaja valitaan kotimaisten tuotantoyhtiöiden ehdottamista av-teoksista, jotka voivat olla mitä tahansa laijtyyppiä, kuten lyhyitä tai pitkiä elokuvia, tv-sarjoja, lastenohjelmia tai muita televisio-ohjelmia. Ainoastaan varsinaiset musiikkiohjelmat on suljettu palkintokategorian ulkopuolelle. Ehdokkaina voivat olla teokset, jotka on julkaistu elokuu 2022 – heinäkuu 2023 välisenä aikana. 

Valinnan palkinnosta tekee riippumaton tuomaristo, johon kuuluvat VTT, dosentti ja Sibelius-Akatemian yliopistolehtori Kaarina Kilpiö, säveltäjä Jari ”Yari” Knuutinen ja musiikintekijä, mainonnansuunnittelija ja kirjailija Lilli Loiri. Raadin puheenjohtajana toimii elokuvakriitikko Kalle Kinnunen ja sihteerinä Suomen Musiikkikustantajien toiminnanjohtaja Jari Muikku.

Palkinto luovutetaan saajalleen 31.8. järjestettävän Screen Helsinki -tapahtuman iltagaalassa, jossa jaetaan myös muita av-alan tuotantopalkintoja. Screen Helsinki on audiovisuaalisen alan ammattilaistapahtuma, jossa käsitellään tv- ja elokuva-alan päivänpolttavia puheenaiheita ja suunnataan katse alan tulevaisuuteen. Tapahtuman järjestää kotimaisten elokuva- ja tv-alan sisällöntuottajien yhdistys Audiovisual Producers Finland – APFI ry.

Lisätietoja:
Jari Muikku, tuomariston sihteeri
puh. 040 719 7480
jari.muikku@musiikkikustantajat.fi

Teoksen voi ilmoittaa tällä lomakkeella: https://apfi-lv.creamailer.fi/survey/answer/oyork0zadgeqp

APFI hakee kestävän kehityksen hankepäällikköä

Kestävän kehityksen hankepäällikkö @ Audiovisual Producers Finland APFI ry

  • Sykkiikö sydämesi yritysten vastuullisuusasioille?
  • Oletko työotteeltasi oma-aloitteinen, itseohjautuva ja ratkaisukeskeinen?
  • Löytyykö työkalupakistasi projektinhallinnan taidot budjetoinnista raportointiin ja hallitset laajoja kokonaisuuksia?

Jos vastasit kaikkiin näihin KYLLÄ, niin jatka lukemista, sillä tämä paikka voi olla sinua varten.

Etsimme APFI:lle hankepäällikköä ”Av-alan kestävä kehitys” -hankkeeseen, joka rahoitetaan Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuri- ja luovien alojen uudistumisen rakennetuella. Tässä mielenkiintoisessa roolissa pääset käynnistämään av-alan kestävän kehityksen toimintaa, kuten sosiaaliseen vastuullisuuteen, vastuulliseen johtamiseen ja työhyvinvointiin liittyviä toimenpiteitä. Tehtävä on kokoaikainen ja määräaikainen ajalla 1.9.2023–30.6.2025. Valinnasta päätetään viimeistään heinäkuussa, jos hanke saa myönteisen rahoituspäätöksen.

Työarkesi APFI:ssa: Olet osa parin hengen kestävän kehityksen tiimiä. Työsi koostuu hankesuunnitelman mukaisista toimenpiteiden suunnittelusta ja toteutuksesta sekä hankkeen raportoinnista. Työsi on itsenäistä, mutta saat tiimiltäsi tukea suunnitteluun ja muilta työkavereiltasi apua esimerkiksi viestinnän toteutuksessa tai rahoitukseen liittyvissä asioissa. Pääset hankkeen puitteissa mm. kartoittamaan av-alan sosiaalisen vastuullisuuden tilaa, suunnittelemaan alan vastuullisuusverkkosivustoa, järjestämään koulutuksia ja työpajoja vastuulliseen johtamiseen ja DEI-asioihin liittyen sekä kehittämään monimuotoisuuteen liittyvää tilastointia. Olet säännöllisesti yhteydessä hankkeen yhteistyökumppaneihin ja toteutat osan toimenpiteistä yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa. Työtäsi helpottaa, jos tunnet av-alaa ennestään tai olet ollut tuotannoissa töissä.

Olet etsimämme kestävän kehityksen hankepäällikkö, jos:

  • sinulla on tehtävään soveltuva koulutus (esim. amk/ylempi korkeakoulututkinto) ja/tai olet kerryttänyt kokemusta kestävän kehityksen ja yritysvastuun tiimoilta parin vuoden ajalta,
  • sinulla on laajaa ymmärrystä sosiaalisen, kulttuurisen ja taloudellisen kestävän kehityksen vaikutuksista yritysten vastuullisuustoimintaan ja
  • viestit sujuvasti suomeksi sekä kirjallisesti että suullisesti, englannin kielen taito plussaa (hankkeen raportointi tehdään suomeksi).

APFI tarjoaa sinulle:

  • vastuullisen ja monipuolisen roolin, jossa pääset hyödyntämään vahvaa osaamistasi,
  • mahdollisuuden päästä vaikuttamaan suomalaisen av-alan vastuullisuuden kehittymiseen,
  • kivan työyhteisön, jossa jokaisen työpanos on arvokas ja
  • joustavan työnteon hybridimallin sekä hyvät työsuhde-edut (mm. puhelin-, ravinto- työmatka- ja virike-etu, kattava työterveyshuolto). APFI:n toimipaikka on syksystä alkaen Länsi-Pasilassa, Helsingissä.

Kiinnostuitko? Lähetä meille työhakemuksesi palkkatoiveen kera 4.6.2023 mennessä tämän linkin kautta. Käytämme anonyymiä rekrytointia, lisätietoja hakulomakkeessa.

Audiovisual Producers Finland – APFI ry on kotimaisten av-sisällöntuottajien edunvalvonta-, vienninedistämis- ja tekijänoikeusjärjestö, joka edustaa kattavasti yli 120 elokuva-, tv- ja mainostuotantoyhtiötä.

Tekijänoikeuspäivänä 26.4. juhlitaan luovan alan tekijöitä

Tekijänoikeuspäivänä 26.4. juhlitaan luovan alan tekijöitä

Luova ala tuottaa työtä, hyvinvointia ja tuloja

Huhtikuun 26. päivä vietetään tekijänoikeuspäivää, ©-DAY:ta, Suomessa. Tekijänoikeus on koko luovan talouden kivijalka: se mahdollistaa monelle luovan alan ammattilaiselle ansainnan ja liiketoiminnan harjoittamisen. Vuonna 2021 luovien alojen talous* oli maassamme yhteensä 14,8 miljardia euroa, ja verotuloja alalta kertyi arviolta 2,6–3,3 miljardia euroa. Luvut selviävät Luovat ry:n tilaamasta Taloustutkimuksen selvityksestä.

Tilastokeskuksen mukaan luovat alat tuottivat ennen koronaa 3,3 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Koronan aiheuttaman notkahduksen jälkeen alan arvioidaan elpyneen lähes pandemiaa edeltäviin lukuihin.

Vaikka luovat alat ovat selvästi ohittaneet BKT:ssa perinteisemmät alat, kuten paperiteollisuuden (1,4 prosenttia) tai elintarviketeollisuuden (1,3 prosenttia), kirittävää silti on: Suomi on selvästi EU:n keskiarvoa (7 prosenttia) sekä muita Pohjoismaita jäljessä.

”Suomi on jäänyt pahasti jälkeen luovan alan kasvussa. Jotta luovat alat voivat tuottaa lisää kasvua, työpaikkoja ja hyvinvointia, niiden kehitykseen pitää panostaa siinä missä muihinkin suuriin toimialoihin”, toteaa Luovat ry:n puheenjohtaja Laura Kuulasmaa.

Merkittäviä tulovirtoja

Luovien alojen merkitys myös työllisyyden näkökulmasta on suuri, sillä luovan työn tekijöitä on maassamme yli 120 000. Tilastokeskuksen tietoihin pohjautuen noin 3 prosenttia Suomen työpaikoista onkin luovalla alalla. Eri tutkimuksissa on arvioitu, että alalla virtaava palkkasumma on 4,4–5,1 miljardia euroa vuodessa.

”Taiteen antamat elämykset ja kokemukset ovat ihmisille korvaamattomia. Samaan aikaan luova työ tuottaa merkittävän määrän verotuloja valtiolle, ja itsekin olen yrittäjänä työllistänyt lukemattoman määrän ihmisiä. Nyt olisi vihdoin aika tunnistaa luovan työn arvo ja merkitys koko yhteiskunnalle!”, toteaa Apocalyptica-yhtyeen Eicca Toppinen.

Parhaillaan Etelä-Amerikassa kiertueella oleva Toppinen muistuttaa, että luova työ on myös merkittävä vientituote ja Suomi-kuvan rakentaja.

Tekijänoikeuslainsäädäntö on luovan työn perusta

Toimiva tekijänoikeuslainsäädäntö on luovan alan liiketoiminnan ja ansainnan edellytys. Suuri osa kulttuurialan työntekijöistä on pienituloisia taiteilijoita, yrittäjiä ja freelancereita.

”Luovat alat tuottavat jokaisen suomalaisen arkeen elämyksiä, iloa, hyvinvointia ja uusia ideoita. Jotta alan toimijat voivat tehdä arvokasta työtään, heille on turvattava reilut pelisäännöt sekä muihin aloihin yhdenvertaiset edellytykset yritystoimintaan, työntekoon ja sosiaaliturvaan”, sanoo Kuulasmaa.

Tekijänoikeuspäivänä muistetaan luovan alan tekijöitä

Tekijänoikeuspäivää eli ©-DAY:tä vietetään maassamme vuosittain 26. huhtikuuta. ©-DAY:ssä yhdistyvät WIPOn Maailman henkisen omaisuuden päivä 26.4. sekä Unescon Kirjan ja tekijänoikeuden päivä 23.4.

Tekijänoikeuspäivän tarkoitus on muistuttaa paitsi alan kasvupotentiaalista myös siitä, että jokaisen luovan tuotoksen takana on ihminen.

Lisää tietoa tekijänoikeuspäivästä löytyy osoitteesta www.cday.fi sekä Luovat ry:n some-kanavista Facebookista ja Instagramista.

*Luovien alojen talous = yksityisen sektorin liikevaihto + julkisen sektorin/yhteisöjen toimintamenot (ei sisällä
opetusministeriön alaista koulutusta).

Lisätietoja:
Laura Kuulasmaa
Executive Director
Audiovisual Producers Finland – APFI
Sähköposti: laura.kuulasmaa@apfi.fi
Puh. +358 50 345 0056

Luovat ry on kotimainen yhteistyöverkosto, jonka tehtävänä on edistää luovan alan toimintaedellytyksiä vaikuttamalla
lainsäädäntöön, tekemällä positiivista tekijänoikeusviestintää sekä toimimalla luovan alan keskustelufoorumina ja
tiedonjakajana. Luovat ry:ssä on mukana 14 luovan alan järjestöä.

Suomen ensimmäiset tilastot kotimaisten audiovisuaalisten tuotantojen ympäristövaikutuksista julki

In English HERE.

Tiedote
12.4.2023
APFI ry

Suomen ensimmäiset tilastot kotimaisten audiovisuaalisten tuotantojen ympäristövaikutuksista julki

Av-tuottajien edunvalvontajärjestö Audiovisual Producers Finland – APFI ry on vetänyt vuonna 2021 alkanutta ympäristöhanketta, jonka tarkoituksena on kehittää av-alan ekologisuutta. Hankkeen myötä suomalaiset tuotantoyhtiöt ovat saaneet käyttöönsä työkalut, joilla on muun muassa voitu laskea tuotannon hiilidioksidipäästöt. Tiedot on nyt koostettu vuoden 2022 osalta ja Suomesta on ensimmäistä kertaa tarjolla tietoa, millaiset ympäristövaikutukset syntyvät tuotettaessa yksi tunti liikkuvaa kuvaa.

Suomessa ei ole koskaan mitattu ja koostettu kotimaisen av-alan ympäristövaikutuksia, mutta nyt tilanne muuttuu. Suomalaisille tuotantoyhtiöille on tarjottu APFI:n johdolla isobritannialaista alkuperää olevat albert-työkalut eli hiilijalanjälkilaskuri ja sertifiointimalli, joilla tuotannot voivat paitsi laskea niiden päästöjä, vaikuttaa myös niiden pienenemiseen. Järjestelmä oli aluksi pilottivaiheessa tarjolla vain etukäteen valituille tuotannoille, mutta kesäkuussa 2022 työkalut avattiin vapaasti kaikkien suomalaisten tuotantoyhtiöiden käyttöön.

Ensimmäisenä vuonna mukana 23 tuotantoa: suomalaisten tuotantojen voidaan todeta olleen vastuullisia energiankuluttajia, suurimmat päästöt syntyivät liikkumisesta
Vuonna 2022 yhteensä 23 tuotantoa laski niiden hiilidioksidipäästöt. Tuotannot kattoivat niin fiktiivisiä kuin ei-fiktiivisiä tv-ohjelmia, mutta ensimmäisen vuoden luvut eivät sisällä yhtään elokuvaa. Vuonna 2022 pelkästään Yle tilasi yli 150 tuotantoa, minkä valossa otanta on pieni ja sen tuloksista ei voi tehdä liian suuria, koko toimialaa koskevia johtopäätöksiä, mutta avaus tuotantojen päästöistä ja tietojen tilastoinnista on vihdoin tehty. Valtaosa päästöistä eli 75 % syntyi liikkumisesta. Tuotannoista vain kuusi teki lentomatkoja ja ne muodostivat noin puolet 23 tuotannon kokonaispäästöistä, mikä kattoi kaikki tuotannon osa-alueet hankinnoista majoitukseen ja toimistotiloista jälkituotantoon. Suomalaisten tuotantojen voidaan todeta olleen vastuullisia energiankuluttajia, sillä noin puolet tuotantojen tarvitsemasta energiasta oli uusiutuvaa. Tuotannoissa syötiin liki 10 000 lämmintä ateriaa, joista yli puolet oli kasvisruokaa.

Esimerkkituotantona Dance Brothers, joka vähensi hiilijalanjälkeään 80 % ja sai ympäristösertifikaatin
Endemol Shine Finlandin tuottama Dance Brothers on Netflixin ja Yleisradion yhteistuotanto ja ensimmäinen maailmanensi-iltansa Netflixissä saava suomalainen sarja. Tuottaja Max Malka ja tuotantopäällikkö Nina Erwes pitävät ekologisuutta yhtenä tekemisen peruspilarina, ja sarja onkin ensimmäinen suomalainen tv-tuotanto, joka on paitsi laskenut tuotannon päästöt, vähentänyt hiilijalanjälkeään noin 80 % ja saanut Albert-ympäristösertifikaatin.

Ympäristökestävässä tekemisessä on ollut paljon opittavaa, kun rutiineja ja kaikkea dataa ei vielä ole ollut olemassa. Faktat kulutuksesta hahmottuvat, kun niitä aletaan keräämään ja mittaamaan, joka taas mahdollistaa paremman reagoinnin ja suunnittelun tulevaisuudessa, Malka ja Erwes summaavat kokemustaan.

APFI:lla vastuullisuusasioista vastaava kestävän kehityksen hankepäällikkö Anne Puolanne on ollut apukäsi tuotannoille, jotka ovat halunneet ottaa työkalut käyttöön.

–  Työkalut tulee nähdä välineenä, joiden avulla opitaan ymmärtämään ekologisuuden konseptia tuotannoissa. Tuotannot tekevät itse päätökset, mutta me voimme ohjata siinä, mihin on tärkeä keskittyä. Mittarit ja luvut ovat hyvä tuki, Puolanne kiittää tuotantoja niiden aktiivisuudesta ja jatkaa, että ”Ensimmäisten kansallisten tilastojen koosto on hieno askel Suomessa. Vasta nyt päästään rakentamaan kokonaiskuvaa alan toiminnasta, jonka jälkeen vasta voidaan päättää millä osa-alueilla toimialan on kriittisintä kehittyä.”

Kestävän kehityksen strategiaa tehdään yhteistyössä osarahoittavien yhteistyökumppaneiden kanssa, jotka ovat av-alan tärkeimmät sidosryhmät:

Opetus- ja kulttuuriministeriö OKM
Yleisradio
Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK
Suomen elokuvasäätiö SES
Televisioakatemia ry
Business Finland Audiovisuaalisen alan tuotantokannustin
Helsingin kaupunki
Forssan kaupunki
Pohjois-Suomen elokuvakomissio
Lapin elokuvakomissio
Länsi-Suomen elokuvakomissio
Itä-Suomen elokuvakomissio
Kaakon elokuvakomissio
Film Tampere
Ahvenanmaan elokuvakomissio
Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto TEME
Audiovisuaalisen alan tekijät AVATE ry

TILASTORAPORTIT

SUOMEKSI

IN ENGLISH

Lisätietoja:
APFI ry: Anne Puolanne, kestävän kehityksen hankepäällikkö
+358 50 387 6380, etunimi.sukunimi (a) apfi.fi
apfi.fi/kestavan-kehityksen-strategia
wearealbert.org

Av-alan toimijat kampanjoivat Yleisradion rahoituksen puolesta – leikkaukset olisivat isku niin av-alalle kuin kuluttajille

Tiedote
Julkaisuvapaa 27.3.2023 klo 9.30
Audiovisual Producers Finland – APFI ry

Av-alan toimijat kampanjoivat Yleisradion rahoituksen puolesta – leikkaukset olisivat isku niin av-alalle kuin kuluttajille

Elokuva- ja tv-alan tuotantoyritykset ja tekijät ovat huolissaan vaalien alla nousseista pyrkimyksistä leikata Yleisradion rahoitusta merkittävästi. Ylen merkitys kotimaiselle av-alalle on huomattava. Viime vuosien menestystarinat, kuten Sorjosen, Karpin ja Hytti nro 6:n matkaaminen maailmalle tai suomalaisten rakastamien Muumien uudet versiot, eivät olisi olleet mahdollisia ilman Yleä. Mahdolliset leikkaukset kohdistuisivat väistämättä ohjelmaostoihin ja urheiluoikeuksien hankintaan, mikä olisi merkittävä isku koko kasvavalle kotimaiselle av-alalle sekä näkyisi suomalaisille Ylen ohjelmatarjonnan huomattavana supistumisena. Uhattuna olisi myös riippumaton tiedonvälitys, jonka merkitys valeuutisten ja poliittisen propagandan täyttämässä mediakentässä on entistä suurempi.

Av-ala kampanjoi nyt sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #turvataanYle.

Ylellä on monta tärkeää roolia:

  • Yle on mukana rahoittamassa noin puolta kotimaisista elokuvista ja tukee siten monipuolista elokuvatarjontaa niin suomalaisissa elokuvateattereissa, Ylen kanavilla kuin Ylen digitaalisissa palveluissa. Ylellä on myös erittäin keskeinen rooli dokumentti- ja lyhytelokuvien tilaajana.

  • Ylen rahoituksen mahdollistamat draamasarjat, kuten Sorjonen, Karppi, Paratiisi ja Helsinki-syndrooma ovat raivanneet tietä suomalaisen sisällön nousulle vientituotteeksi ja tuoneet samalla kymmeniä miljoonia ulkomaisia investointeja Suomeen

  • Yle on ainoa kotimainen rahoittaja tietyille sisältölajeille, kuten ison kansainvälisen potentiaalin omaaville animaatioille sekä kotimaisille lasten- ja nuortenohjelmille

  • Yle pyrkii urheiluoikeuksien hankinnassa varmistamaan sen, että suomalaiset näkevät heille tärkeitä lajeja mahdollisimman kattavasti maksuttomilta kanavilta

  • Yle Areena ja muut Ylen digitaaliset palvelut palvelevat katsojien muuttuvia kulutustottumuksia, ja ne tavoittavat 73 % suomalaisista eli yli 4 miljoonaa suomalaisista viikoittain (yli 15-vuotiaasta väestöstä)

  • Yle palvelee vähemmistöjä esimerkiksi tarjoamalla sisältöjä näkö- ja kuulorajoitteisille sekä saamen ja ruotsin kielellä. Näitä erityispalveluita käyttää yhä kasvava joukko suomalaisia.

  • Yle on joustavimmin muiden rahoitustahojen kanssa yhteensopiva tilaajataho

  • Yle luo julkisena toimijana markkinalle vakautta, tukee kotimaisen sisällöntuotannon elinvoimaa ja vähentää globaalien toimijoiden valtaa. Kotimaiset kaupalliset kanavat eivät hyötyisi Ylen rahoituksen pienentämisestä.

Samaan aikaan kun elinkeinoelämä ja valtionhallinto muodostavat yhdessä av-alan merkittävään kasvuun tähtäävää Kasvusopimusta, on ristiriitaista, että kotimarkkinan toimintaedellytykset ovat uhattuna. Terve ja toimiva kotimarkkina on edellytys kansainväliselle kasvulle, ja Ylellä on siinä keskeinen rooli. Kansainväliset toimijat olettavat, että esimerkiksi draama- tai elokuvahankkeilla on myös kotimainen tilaaja tai rahoittaja.

”Se, että poliittiset päättäjät pyrkisivät vaikuttamaan riippumattoman median ohjelmahankintoihin tai julkaisemaan sisältöön, ei sovi länsimaisen demokratian periaatteisiin. Yleisradiolla on lakisääteisiä velvoitteita, jotka sen pitää täyttää”, toteaa av-tuottajien edunvalvontajärjestö Audiovisual Producers Finland – APFI ry:n toiminnanjohtaja Laura Kuulasmaa.

”Kutsumme alan toimijat osallistumaan keskusteluun ja muistuttamaan Ylen merkityksestä kotimaiselle sisältöalalle sekä kuluttajille. Keskustelua voi seurata sosiaalisen median kanavissa aihetunnisteella #turvataanYle”, Kuulasmaa jatkaa.

Ylen rahoituksen turvaamisen lisäksi av-alan toimijat näkevät tulevalla hallituskaudella tärkeäksi kulttuurin rahoituksen osuuden nostamisen yhteen prosenttiin valtion budjetista, mitä useimmat puolueista ovatkin asettaneet tavoitteeksi omissa ohjelmissaan. Myös valtion rahoitusinstrumenttien kehittäminen olisi tärkeää:

  • Av-tuotantokannustimen rahoitus tulee vakiinnuttaa 20 miljoonan euron tasolle ja mahdollistaa myös kotimaisten tuotantojen tukeminen (TEM & Business Finland)

  • Suomen elokuvasäätiön rahoitusta tulee kasvattaa 15 miljoonalla eurolla (OKM)

  • Uuden rahoituspohjan mahdollistaminen tukemaan kv-kasvua implementoimalla AVMS-direktiivin mahdollistamat velvoitteet tilausmaksupalveluille ns. hybridimallilla eli investointivelvoite sekä veroluontoinen maksu, joka pienenee, jos investoi riittävästi. (LVM)

 

Yleisradion rahoituksen puolesta puhuvat:

Audiovisual Producers Finland – APFI ry
Suomen Filmikamari ry
Avate Audiovisuaalisen alan tekijät ry
Näyttelijäliitto – Skådespelarförbundet ry
Suomen elokuvaohjaajaliitto SELO ry
Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat Sunklo ry

 

Lisätietoja:
Laura Kuulasmaa
toiminnanjohtaja
Audiovisual Producers Finland – APFI ry
laura.kuulasmaa(at)apfi.fi
+358 50 3450 056

Voitto-mainoselokuvakilpailun palkinnot jaettu – vuoden 2022 parhaaksi valittiin Helsingin Ensikoti ry:n Suojelija

Tiedote
Audiovisual Producers Finland – APFI
Jakelu 10.3.2023 klo 9.15 

Voitto-mainoselokuvakilpailun palkinnot jaettu – vuoden 2022 parhaaksi valittiin Helsingin Ensikoti ry:n Suojelija

Edellisen vuoden parhaat mainoselokuvat palkittiin eilen 9.3. Voitto-gaalassa Vanhalla ylioppilastalolla Helsingissä. Voitto-gaalaa juhlittiin nyt jo 28. kerran. Kilpailuun ilmoitettiin yhteensä 160 työtä, joista shortlistalle pääsi yhteensä 28. Kilpailun järjesti av-tuottajien edunvalvontajärjestö Audiovisual Producers Finland – APFI, pääyhteistyökumppaninaan Screenforce Finland.

Koko kilpailun parhaan mainoselokuvan eli Grand Prix -palkinnon voitti Helsingin Ensikoti ry:n Suojelija. Mainoksen suunnitteli mainostoimisto Flock ja tuotti Mjölk. Mainos valittiin myös Yhteiskunnallinen ja kulttuuri -sarjan voittajaksi.  

Kilpailun tuomariston mukaan mainos on kaikessa yksinkertaisuudessaan erittäin onnistunut spotti.

“Tämä spotti tuntui todella ihon alla. Tässä on kohdillaan niin tarinankerronta, musiikkivalinta kuin tunnelmakin. Taidokas, puhutteleva ja yksinkertainen spotti, joka on onnistuttu toteuttamaan elokuvallisesti mutta kustannustehokkaasti”, tuomaristo kommentoi. 

Helsingin Ensikoti ry:ssä iloitaan Suojelija-konseptin ja perhetyön näkyväksi tekemisestä.

“Suojelija-konsepti on ollut käynnissä n. 5 kuukautta, ja se on edistynyt todella hienosti. Olemme saaneet paljon lahjoittajia, jotka haluavat olla tämän perhetyön tukena. Mainoksessa yhdistyy konseptin aito, vilpitön ydin ja valtavan hieno ammattitaito. Upeaa, että on löytynyt tällainen joukko ammattilaisia, jotka ovat muotoilleet meidän työn niin näkyväksi, että se koskettaa ihmisiä”, kertoo Helsingin Ensikoti ry:n toiminnanjohtaja Tuomas Kurttila.

Yleisen sarjan voitti Food Folk Suomi / McDonald’s Finlandin Aika kultaa muistot, jonka rohkeasta otteesta tuomaristo oli vaikuttunut. Huumori vetosi tuomaristoon Short-form -sarjassa, jonka voitti Oikotie Työpaikkojen Kehno pomo. Musiikki ja äänisuunnittelu -sarjassa voitto meni Pohjola Vakuutuksen Kyllä kaikki järjestyy -spotille. Efekti ja animointi -sarjassa voiton puolestaan vei Dispelixin mainos Powering AR Experiences That Push Boundaries.

Yleisön Parhaat Sekunnit -palkinnon voitti selvällä yleisöäänien enemmistöllä Porin kaupungin Porisuhdeneuvoja Luukkone. Mainostoimisto Staartin suunnittelema ja Koju Film Companyn tuottama mainossarja sai myös tuomariston kunniamaininnan, suomen kielen taiturimaisesta ja oivaltavasta käytöstä mainoselokuvassa.

Screenforcen hallitus valitsi Vuoden 2022 mainostajaksi ODA Finlandin. Perustelujen mukaan ODA onnistui lanseeraamaan uuden brändin haastavista ajoista huolimatta, napaten hyvän markkinaosuuden isojen brändien hallitsemilla markkinoilla. Televisiomainonnalla ja laadukkaalla mainostuotannolla katsottiin olevan merkittävä rooli brändin lanseerauksessa ja tunnettuuden kasvattamisessa.

Vuoden tuotantoyhtiönä palkittiin tuomariston antamien yhteispisteiden perusteella Directors Guild. Vuoden ohjaajaksi valittiin Juho Konstig, joka on ohjannut mm. Yleisen sarjan kultaa voittaneen Aika kultaa muistot -spotin. 

Kaikki palkitut mainosfilmit ovat katsottavissa osoitteessa www.voittokilpailu.fi/voittajat.  

 

VOITTAJAT 

 
Grand Prix -voittaja 

Suojelija
Mainostaja: Helsingin ensikoti ry
Mainostoimisto: Flock
Tuotantoyhtiö: Mjölk

Yleinen sarja 

Kulta: 
Aika kultaa muistot
Mainostaja: Food Folk Suomi / McDonald’s Finland
Mainostoimisto: Nord DDB Helsinki
Tuotantoyhtiö: Woodpecker

Hopea: 
Tulevaisuuden lahjat
Mainostaja: UNICEF
Mainostoimisto: SEK
Tuotantoyhtiö: Directors Guild

Pronssi: 
Lago di Pudas
Mainostaja: Apetit
Mainostoimisto: Make it Simple
Tuotantoyhtiö: Grillifilms

Short-form -sarja

Kehno pomo
Mainostaja: Oikotie Työpaikat
Mainostoimisto: Make it Simple
Tuotantoyhtiö: I am Zebra

Yhteiskunnallinen ja kulttuuri -sarja

Suojelija
Mainostaja: Helsingin ensikoti ry
Mainostoimisto: Flock
Tuotantoyhtiö: Mjölk

Efekti ja animointi -sarja

Powering AR Experiences That Push Boundaries
Mainostaja: Dispelix
Mainostoimisto: 20/20 Helsinki
Tuotantoyhtiö: 20/20 Helsinki, Unboxnow

Musiikki ja äänisuunnittelu -sarja

Kaikki kyllä järjestyy
Mainostaja: Pohjola Vakuutus
Mainostoimisto: Miltton
Tuotantoyhtiö: Directors Guild

Yleisön Parhaat Sekunnit 

Porisuhdeneuvoja Luukkone
Mainostaja: Porin kaupunki
Mainostoimisto: Staart
Tuotantoyhtiö: Koju Film Company

Vuoden tuotantoyhtiö: Directors Guild
Vuoden mainostaja: ODA Finland
Vuoden ohjaaja: Juho Konstig
Tuomariston kunniamaininta: Porisuhdeneuvoja Luukkone

 
Audiovisual Producers Finland – APFI on kotimaisten av-sisällöntuottajien edunvalvonta- ja tekijänoikeusjärjestö. APFI:n tehtävinä ovat suomalaisen audiovisuaalisen sisältötuotantoalan tuottajien edunvalvonta, kansainvälistymisen ja vastuullisuuden edistäminen, tekijänoikeuksien kollektiivinen hallinnointi sekä alan tapahtumien ja kilpailujen järjestäminen. 

Screenforce Finland on vuonna 2016 perustettu Suomen kaupallisten televisioiden yhteinen toimielin. Jäseninä ovat MTV Media, Sanoma Media Finland, Warner Bros. Discovery ja The Walt Disney Company Nordic & Baltic. Screenforce Finland on Global TV Groupin jäsen ja tekee tiivistä yhteistyötä EGTA:n sekä Euroopan Screenforce-verkoston kanssa. Screenforcen tehtävänä on edistää kaupallista tv-toimintaa Suomessa.

 

Lisätiedot:

Projektipäällikkö Olli Nurminen
Audiovisual Producers Finland – APFI
olli.nurminen@apfi.fi / +358 40 146 8210

APFI:n hallitusohjelmatavoitteet 2023-2027

Av-tuottajien tavoitteita seuraavalle hallituskaudelle

  • Av-alan kasvusopimustyössä käynnistynyt elinkeinoelämän ja valtionhallinnon tiivis dialogi tulee organisoida ja resursoida pysyväksi toimintamalliksi.
  • Rahoitusinstrumentteja tulee ohjata siihen suuntaan, että ne edesauttavat IP:n säilymistä Suomessa ja suomalaisten ideoiden ja osaamisen vientiä, ei pelkkää alihankintaa.
  • Suomen elokuvasäätiön rahoitus tulee nostaa pohjoismaiselle tasolle ja huomioida kustannuksia nostava inflaatio ja panostukset tuotantojen vastuullisuuden kehittämiseen.
  • Kasvua kiihdyttävän av-tuotantokannustimen rahoitus tulee vakiinnuttaa ja nostaa tasolle, joka mahdollistaa kansainvälisten investointien jatkumisen myös suomalaisiin tuotantoihin.
  • Kotimarkkinoille suunnattuja T&K -avustuksia ja muita yritystoiminnan tukemisen työkaluja tulee laajentaa koskemaan myös av-alan kehittämishankkeita ja sisältöinnovaatioita, täydentämään vientipainotteisia Business Finlandin tukimuotoja.
  • Edistetään AVMS-direktiivin mahdollistaman suoratoistomaksun käyttöönottoa. Se takaisi Suomen kilpailukyvyn muiden samaa suunnittelevien Pohjoismaiden rinnalla ja se toisi lisää mahdollisuuksia kehittää suomalaistuotantoja kansainväliselle tasolle.
  • Muutokset alan lainsäädäntöön ja julkisen tuen instrumentteihin tulee aina tehdä perusteellisen vaikutusarvioinnin pohjalta ja dialogissa alan toimijoiden kanssa. Tällöin liiketoiminnan ennustettavuus säilyy eikä aiheuteta enempää epäjatkuvuuskohtia kuin mitä syntyy jo markkinan ja arvoketjujen nopeasta muutoksesta.