APFI:n Kasvuklinikan podcastit kuunneltavissa

APFI järjesti marraskuussa intensiivisen kolmesta aamupäivästä ja kolmesta sparraushetkestä koostuneen valmennuskokonaisuuden APFI:n jäsenyrityksille. Kasvuklinikka suunniteltiin tuotantoyhtiöiden liiketoiminnasta vastaaville henkilöille, jotka haluavat vahvistaa yrityksensä strategiaa ja kirkastaa tulevaisuuden suuntaviivojaan. Tapaamisten yhteydessä äänitettiin kolmen jakson podcast -sarja koko alan kuunneltavaksi.

Sarjassa kuullaan av-alan ammattilaisten näkemyksiä siitä, miten maailma on muuttunut alan toimijoiden näkökulmasta, miten tarinankertojat ja ammattilaiset voivat hyödyntää nykyajan työkaluja, ja miten yhtiöt sijoittuvat, kun kuka tahansa voi tuottaa sisältöä missä ja milloin tahansa. Podcastissa keskustellaan myös liiketoiminnan järjestelmällisestä rakentamisesta ja mittaamisesta, av-alan rahoitusmallien haasteista ja projektien vaihtelevasta taloudellisesta tuotosta, sekä tuotantojen jatkuvuuden varmistamisen haasteista.

Voit kuunnella kaikki jaksot Spotifystä ilmaiseksi

Podcast -sarjan ensimmäisessä jaksossa Kasvuklinikan valmentajien Hanna Vuorisen ja Henna-Riika Ruotsalaisen vieraana oli Johanna Enäsuo ReelMedia -tuotantoyhtiöstä. Voit kuunnella jakson klikkaamalla TÄSTÄ.

 

Toisessa jaksossa Henna-Riika Ruotsalaisen vieraina ovat hallitusammattilainen ja eri alojen liiketoiminnan erikoismies Ilkka Kaikuvuo sekä Jenni Ripatti ja Maarit Laaksoharju Wildhog Productions -tuotantoyhtiöstä. Voit kuunnella toisen jakson klikkaamalla TÄSTÄ.

 

Kolmannessa jaksossa Hanna Vuorisen ja Henna-Riika Ruotsalaisen vieraina ovat animaatiogenreä edustavat Juha Fiilin ja Ville Rousu Fiilin Good Films -tuotantoyhtiöstä. Voit kuunnella jakson klikkaamalla TÄSTÄ.

 

APFI etsii hankeassistenttia

Etsimme APFI:lle hankeassistenttia av-alan kestävän kehityksen hankkeeseen, jossa kehitetään erityisesti alan sosiaalista, kulttuurista ja taloudellista vastuullisuutta.

Työarkesi APFI:ssa: Hankeassistenttina toimit kestävän kehityksen tiimissä ja pääset hankepäällikön kanssa suunnittelemaan ja toteuttamaan av-alan kestävän kehityksen toimintaa, kuten DEI-asioihin, vastuulliseen johtamiseen ja työhyvinvointiin liittyviä selvityksiä, koulutuksia ja vastuullisuusverkkosivustoa. Hankeassistenttina tehtäviisi kuuluu mm. tapahtumien järjestämistä, tiedon keräämistä, sekä viestinnässä ja raportoinnissa avustamista. APFI:n toimisto sijaitsee Helsingin Pasilassa ja tapahtumia saatetaan järjestää eri puolilla pääkaupunkiseutua. Työtä voi tehdä osittain etänä.

Työ on määräaikainen ajalla 11.12.2023-31.8.2025. Työn kestosta voidaan myös neuvotella, mutta toivomme, että pääset aloittamaan viimeistään 8.1.2024. Tarjoamme kokoaikaista työtä (37,5 h viikossa), mutta hakijan niin toivoessa voidaan soveltaa 60%–100% työaikaa.

Arvostamme yhdenvertaisuutta ja monimuotoisuutta työyhteisössä ja toivomme hakijoiksi eritaustaisia henkilöitä, kuten eri-ikäisiä, eri sukupuolta olevia ja eri kieli-, kulttuuri- tai vähemmistöryhmiin kuuluvia.

 

Olet etsimämme henkilö, jos

  • Olet kiinnostunut kestävän kehityksen ja yritysvastuun teemoista av-alalla
  • Sinulla on kokemusta tai koulutusta esimerkiksi tapahtumien järjestämisestä ja viestinnästä
  • Viestit sujuvasti suomeksi sekä kirjallisesti että suullisesti
  • Sinulla on hyvät tiimitaidot ja ongelmanratkaisukyky

 

 Eduksi katsomme

  • Kokemus visuaalisten materiaalien tekemisestä, esim. somea varten
  • Muu kielitaito suomen lisäksi

 

APFI tarjoaa sinulle

  • Mahdollisuuden päästä vaikuttamaan suomalaisen av-alan vastuullisuuden kehittymiseen
  • Kivan työyhteisön, jossa jokaisen työpanos on arvokas
  • Joustavan työnteon hybridimallin sekä hyvät työsuhde-edut (mm. puhelin-, ravinto- työmatka- ja virike-etu, kattava työterveyshuolto)

 

Palkkaus
2500-3100€ / kk. Lopullinen palkka riippuu valittavan henkilön osaamisesta ja kokemuksesta.

 

Kiinnostuitko? Lähetä meille työhakemuksesi viimeistään 15.11. tämän linkin kautta. Käytämme anonyymiä rekrytointia, lisätietoja hakulomakkeessa. Olemme yhteydessä haastatteluihin kutsuttaviin hakijoihin viimeistään 20.11.2023. Haastattelut järjestetään viikoilla 47-49.

Lisätietoja työstä antaa:
Lotta Koivisto, viestintäpäällikkö
lotta.koivisto@apfi.fi

Audiovisual Producers Finland – APFI ry on kotimaisten av-sisällöntuottajien edunvalvonta-, vienninedistämis- ja tekijänoikeusjärjestö, joka edustaa kattavasti yli 120 elokuva-, tv- ja mainostuotantoyhtiötä.

 

Av-tuotantokannustimen tilanne

Päivitys 16.10.2023
Av-kannustimelle sittenkin rahoitus valtion vuoden 2024 talousarvioesitykseen

Työ- ja elinkeinoministeriö on varmistanut audiovisuaalisten tuotantojen kannustinrahoituksen valtion vuoden 2024 talousarvioesityksen puitteissa. Rahoitus on enintään 10 milj. euroa.

Lue koko uutinen: https://tem.fi/-/av-kannustimelle-sittenkin-rahoitus-valtion-vuoden-2024-talousarvioesitykseen

Lisää uutisartikkeleita aiheesta:

Helsingin Sanomat 16.10.2023: Av-kannustimelle sittenkin rahoitus ensi vuoden budjettiin: ”Onneksi viesti meni ajoissa perille”

Journalisti 16.10.2023: Av-tuotannoille sittenkin tuotantokannustin

 

***

13.10.2023

Kuten mediassa on laajasti uutisoitu, av-tuotantokannustimen budjetti vuodelle 2024 oli tipahtanut pois lopullisesta budjettiriihen jälkeisestä versiosta, vaikka TEM oli esittänyt sekä lisäpottia tähän syksyyn että isompaa myöntövaltuutta ensi vuodelle. APFI on käynyt viimeiset viikot tiivistä keskustelua hallituspuolueiden edustajien kanssa ja kerännyt vielä tarkempaa dataa kannustimen vaikuttavuudesta.

Kannustininstrumenttien kehittäminen luovalla alalla on kirjattuna hallitusohjelmaan ja hallituspuolueista on asialle edelleen vahva tuki. Elinkeinoministeri Wille Rydman (PS) on todennut 11.10. eduskunnan täysistunnossa sekä avustajansa välityksellä medialle, että he pyrkivät ministeriössä edelleen löytämään kannustimelle resursseja ensi vuodelle ja että kannustin on osoittautunut varsin tehokkaaksi. Myös tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala (KOK) totesi perjantaina 6.10. Music x Media-tapahtuman ministeritentissä, että kannustimilla pystytään tuomaan moninkertaisesti lisää euroja Suomeen ja että ”tuontantokannustin on todistetusti hyvä malli ja sitä pitää pyrkiä laajentamaan”.

Nyt onneksi näyttää, että nämä ministeriön toimenpiteet voivat mahdollistaa sen, että kannustimen rahoitus korjataan marraskuun täydentävässä talousarviossa ja kannustinhaku aukeaisi taas 1.1.2024.  Toivottavasti aiheen nyt saama laaja näkyvyys ja tuki eri puolueista mahdollistaa myös instrumentin vakiinnuttamisen TEM:n menokehykseen jatkossa, jotta näiltä jokavuotisilta epäjatkuvuuskohdilta vältyttäisiin.  

Dataa ja lisätietoja kannustimen vaikuttavuudesta löytyy TÄÄLTÄ.

APFI tiedottaa tilanteen kehittymisestä.

 

Uutisartikkeleita aiheesta:

Helsingin Sanomat 9.10.2023: Kolaus alalle: hallituksen budjetissa ei ole euroakaan elokuva- ja tv-alan tuotanto­kannustimelle

Iltasanomat 13.10.2023: Yksittäinen alle 10 miljoonan leikkaus herättää suurta vastustusta, vastuu­ministeri Rydmankin harmissaan – ”Syksy on menetetty”

APFI:n AI-PÄIVÄ

Tule mukaan APFI:n järjestämään keinoälypäivään kuulemaan tiivistetysti mikä AI-maailmassa on tuottajalle oleellista ja ottamaan haltuun ketterimmät työvälineet tuotannon kehittelyvaiheen markkinointiin ja konseptointiin!

Ilmoittaudu maanantaihin 23.10. mennessä: https://apfi-lv.creamailer.fi/survey/8lvnjgqccpncb

Perjantaina 27.10. @ Huolintatalo, Pasilankatu 2
klo 9.00–12.00 kaikille avoin luento-osuus (paikan päällä, max 40 hlöä tai Teamsin kautta)
klo 13.00–15.30 viidelle ensimmäisenä ilmoittautuneelle 1-2-1 -tekoälyklinikka paikan päällä (edellyttää aamupäivään osallistumista) TÄYNNÄ! Voit ilmoittautua jonoon.

9–12
Tekoälykkäämpi tuottaja -luennot
Kaikille avoin aamupäivän luento-osuus Huolintatalossa Pasilassa tai etänä Teamsin kautta.

9.00 Kärryille tekoälyn kanssa / Hanna Vuorinen
Keinoälyn käyttötapoja sisällön kehittämisessä ja tuotannossa, näppärimmät työvälineet arkeen

10.00 Kuvageneraation mahdollisuudet / Anttu Koistinen
Parhaimpien kuvageneraattoreiden esittely sekä ammattitason kuvapromptien luominen

11.15 Kotimaiset AI-tekijät
Kaksi suomalaista keinoälysisältöjen edelläkävijää, Roope Rainisto ja Sami Hakkarainen, esittelevät itsensä ja omia töitään.

12–13 Lounastauko (omakustanteinen)

13–15.30 Tekoälyklinikka TÄYNNÄ!
Iltapäivällä viidelle ensimmäisenä ilmoittautuneelle Hannan ja Antun tekoälyklinikka, jossa harjoitellaan työkalujen käyttöä yhdessä kädestä pitäen. Haluatko generoida kuvia pitch deckiin? Haluatko apua konseptointiin? Promptaus ja workflow haltuun kerralla! Klinikalle mukaan pääsevät voivat ottaa mukaansa 1–2 kollegaa yrityksestään.

Lisätietoa:

Hanna Vuorinen on dedikoitunut luovan talouden ja työelämän kehittäjä joka tunnetaan helposti innostuvana uuden teknologian testikäyttäjänä. Hanna on luotsannut toimialaa Head of Film in Finlandin tehtävässä ja lisäksi hänellä on vankka tausta tuottajana ja markkinoijana.
Hanna@mediaminds.fi
+358 46 810 1899

Anttu Koistinen on kuvaaja, keinoälykouluttaja sekä sovelluskehittäjä. Hän on kehittänyt laadukkaiden myynti- ja markkinointimateriaalien luomiseen suunniteltua AI-sovellusta, jonka päätavoitteena on tehdä tekoälyn tehokkaasta käyttämisestä mahdollista kenelle tahansa, ilman aikaisempaa kokemusta tai teknistä työtaustaa. Hän hyödyntää moninaisia AI-työkaluja myös päivittäin oman ammattikuvaus ja markkinointityönsä tehostamisessa.
Anttu@casvu.ai

APFI:n sosiaalisen kestävän kehityksen hanke alkaa

Av-tuottajien edunvalvontajärjestö Audiovisual Producers Finland – APFI ry on luomassa kotimaiselle av-alalle kestävän kehityksen strategiaa, joka tähtää vastuullisempaan työkulttuuriin. Strategian teko on aloitettu keväällä 2021 ekologisuuteen keskittyvällä kolmivuotisella hankkeella. Uusi hanke keskittyy sosiaaliseen vastuullisuuteen. Hankkeen vetäjäksi on nimitetty Roosa Tikanoja.

Hankkeessa kehitetään koko av-alan kestävyyttä kaikilla osa-alueilla, mutta erityisesti keskitytään käynnistämään sosiaalisesti, kulttuurillisesti ja taloudellisesti kestävää toimintaa, kuten sosiaaliseen vastuullisuuteen, vastuulliseen johtamiseen ja työhyvinvointiin liittyviä toimenpiteitä. Myös ympäristövastuun sekä vastuullisen datan käytön toimenpiteet ovat osa hanketta. Teemoihin liittyvät konkreettiset toimenpiteet edistävät alan ekologisuutta sekä niiden toivotaan vaikuttavan alan veto- ja pitovoimaan, alalle työllistymiseen, työssä uupumisen vähentymiseen, datatalouden juurtumiseen alalle sekä sitä kautta yritysten kilpailuetuun ja liiketoiminnan kasvattamiseen vastuullisesti.

Hankkeen vetäjäksi on nimitetty Roosa Tikanoja. Tuotantopäällikkönä ja HR-vastaavana elokuvatuotantoyhtiössä viime vuodet työskennellyt Tikanoja on av-alan projektinhallinnan ammattilainen, jonka kiinnostuksen kohteita ovat erityisesti hyvinvoinnin, osaamisen ja johtamisen kehittäminen av-alalla. Tikanoja on toiminut elokuva- ja tv-tuotannoissa eri osastoilla lähes kymmenen vuoden ajan. Parhaillaan Tikanoja viimeistelee Luovien alojen ja osallisuuden johtamisen YAMK-tutkintoaan Metropolia ammattikorkeakoulussa.

”Hankkeen tavoitteena on muuttaa av-alan toiminnan rakenteita merkittävästi ja sen merkitys toimialalle on perustavanlaatuinen”, sanoo APFI:n toiminnanjohtaja Laura Kuulasmaa. ”Tavoitteena on haastaa alalla toimivia tahoja pohtimaan omia toimintatapojaan sekä näkemyksiään alan tulevaisuudesta ja sosiaalisesta sekä kulttuurillisesta vastuusta strategisella ja operatiivisella tasolla. Hankkeen avulla pystytään vastaamaan myös av-alan Kasvusopimustyöryhmän elinkeinoelämän edustajille asettamiin tavoitteisiin, jotka tähtäävät alan vastuulliseen toimintaan ja kasvuun myös kansainvälisellä tasolla”, jatkaa Kuulasmaa. ”Olemme iloisia, että saimme juuri Roosan luotsaamaan tätä alalle tärkeää hanketta kovatasoisten hakijoiden joukosta.”

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt hankkeelle rahoituksen kulttuuri- ja luovien alojen rakennetuesta. Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoitus tulee EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä (Recovery and Resilience Facility, RRF), joka on yksi EU:n kertaluonteisen elpymisvälineen (Next Generation EU) ohjelmista.

Nämä mainokset ja mainostajat muistetaan – markkinointialan toimijat kokosivat mainoselokuvien helmet

Nämä mainokset ja mainostajat muistetaan – markkinointialan toimijat kokosivat mainoselokuvien helmet

Markkinointialan neljä toimijaa päätti alkuvuodesta 2023 tarkastella kotimaisen mainoselokuvan historiaa ja samalla ennakoida sen tulevaisuutta. Yhdessä mainosalan konkarin Pepe Teirikarin kanssa valittiin nyt julkaistavaan koosteeseen kaksitoista ikimuistoista mainosta.

Mukana ovat olleet Teirikarin lisäksi laaja-alaista markkinoinnin tietoa tarjoava MARK Suomen Markkinointiliitto, markkinointia ja viestintää tekevien ja ostavien yritysten verkosto ja alan toimintaedellytyksiä kehittävä Marketing Finland, kaupallisen television puolestapuhuja Screenforce Finland, sekä av-alan tuottajien edunvalvontajärjestö Audiovisual Producers Finland – APFI. Screenforce ja APFI järjestävät vuosittain Voitto-mainoselokuvakilpailun. Marketing Finland edustaa Suomessa lukuisia alan kilpailuja kuten Cannes Lions ja Effie Awards.

Ensimmäinen suomalainen elokuvateatterimainos tehtiin vuonna 1914. Mainoselokuvien tekijöihin Pepe Teirikari liittyi vuonna 1966. Aikanaan hän huomasi, että kilpailuissa menestyneitä spotteja katosi, eikä kukaan tallentanut mainoselokuvan historiaa. Kansallinen Audiovisuaalinen Instituutti Kavi innostui Teirikarin kanssa digitalisoimaan mainosspotteja, ja näin saatiin synnytettyä satojen spottien arkisto ELONET-sivustolle.

”Seuraava vaihe oli pelastaa ja koota mahdollisimman suuri määrä Klaffi- ja Voitto-kilpailujen palkittuja. Kiitos tämän porukan tuen tuo homma on tehty”, kiittelee Pepe Teirikari.

Filmien kautta voi pohtia, mikä on mainosfilmeissä ennallaan ja mikä on muuttunut

”Marketing Finland on toiminut alalla yli 70 vuotta, mainonnan historia on jäsentemme historiaa ja sitä tutkimalla voi oppia paljon brändin rakentamisesta ja alan kehityksestä. Näin kymmenienkin vuosien päästä nämä klipit tekevät sen mitä mainonta parhaimmillaan tekee – jättää tunnejäljen”, painottaa Marketing Finlandin Riikka-Maria Lemminki.

Mainoselokuvan helmiä haluttiin nostaa esille, sillä ne ovat tärkeä muistutus siitä, miten legendaarisia brändejä on rakennettu. Tarinankerronta ja tunteet ovat näiden klippien ydin, ja nämä peruselementit ovat edelleen yhtä tärkeitä työkaluja brändien rakentamisessa. Vaikka kanavat ja välineet ovat kehittyneet ja muuttuneet, perusasiat hyvässä mainosfilmissä pätevät yhä.

”Tallensimme maamme mainoselokuvahistoriaa tuleville polville. Filmien kautta voi pohtia, mikä on edelleen mainosfilmeissä ennallaan ja mikä on muuttunut. Filmejä kampanjaan ei olla valittu paremmuuden perusteella, vaan ennemminkin sen, kuvaavatko ne jollain kirkkaalla tavalla omaa aikaansa”, kuvailee MARK Suomen Markkinointiliiton Sanna Laakkio.

Arkistojen aarteet herättävät muistoja ja tunteita eri aikakausilta

Pian 30 vuotta täyttävää Voitto-mainoselokuvakilpailua järjestävä APFI kokee, että on tärkeää tallentaa suomalaisen mainoselokuvaosaamisen historiaa: ”Sen lisäksi että arkistojen aarteet herättävät muistoja ja tunteita eri aikakausilta, niiden kautta näkee myös vuosikymmenien aikana tapahtuneen kehityksen. Tekijöiden ammattitaito on kehittynyt, ja myös nykyteknologia mahdollistaa entistä korkeatasoisemmat luovat sisällöt – vaikka mainoselokuvien olennaisin osa onkin edelleen tarina”, kertoo APFI:n Laura Kuulasmaa.

Teirikarin keskustelukavereina työstössä ja valinnoissa ovat olleet myös Asko TolonenMarkku Rönkkö ja Matti Lötjönen. Lisäksi arkistovelho Tommi Partanen Kavista on ollut suurena apuna. Filmeillä nimettyjen henkilöiden lisäksi niiden syntyyn on vaikuttanut lukuisia alan ammattilaisia. Onnistunut mainosfilmi, kuten mikä tahansa markkinointi, on aina saumatonta tiimityötä, johon osallistuu monenlaisia ammattilaisia.

Suomalainen tuotanto-osaaminen on ollut ja on edelleen korkeatasoista ja kestää globaalinkin tarkastelun

”Kuluttajien käyttäytyminen kertoo mainostajille, että tulevaisuus on liikkuvassa kuvassa. Television sisältöjen katselutavat monipuolistuvat ja suoratoistopalvelujen katselu lisääntyy. Televisioruudun äärellä vietetään aina vain enemmän aikaa. Suomalainen tuotanto-osaaminen on ollut ja on edelleen korkeatasoista ja kestää globaalinkin tarkastelun. Mainosfilmien historian kautta on helpompi ymmärtää liikkuvan kuvan mahdollisuuksia sekä roolia myynnin ja brändin kasvattajana,” muistuttaa Riikka-Maria Lemminki.

Mainonnan historia osoittaa hätkähdyttävän havainnollisesti, että mainonta on aikansa lapsi, joka surffaa kulttuurisilla aalloilla. Mainonta on kuin peili, joka heijastaa elämäntapojen, kulttuurin, arvojen, unelmien ja roolimallien evoluutiota. Mainokset voivat muuttaa markkina-asetelmaa ja kuluttajakäyttäytymistä. Sadassa vuodessa ruishalmeiden ja lehmisavujen maa on muuttunut urbaaniksi tieto- ja elämysyhteiskunnaksi. Mainonta sen mukana.

”On ollut ilo olla kokoamassa tätä arkistoa yhdessä. Filmeistä olemme saaneet lukuisia syviä keskusteluja ja pohdintoja alamme historiasta ja tulevaisuudesta. On mahtavaa päästä nyt yhdessä jakamaan suomalaisia mainososaamista laajemmin. Kannustamme kaikkia jakamaan avoimesti omia muistojaan nyt julkaistaviin mainosfilmeihin liittyen,” iloitsee Sanna Laakkio.

Koosteeseen päätyivät seuraavat mainosfilmit:

Finnair Omena, Sunlight Tiskaaja, Flora, Paulig PR-Kultakuppi, Fazerin Sininen, Johnson Off, Valion Maitoa Maalta, TELE – Jos et sä soita, Fazer leipomoiden Oululainen, Gustav Pauligin Juhla-Mokka, Scan-Auton SAAB, Mallasjuoma

Kaikki kampanjan mainosfilmit löydät täältä.

Diversiteetti suomalaisissa elokuvissa ja tv-sarjoissa 2022 -tilasto julkistettu

Diversiteetti suomalaisissa elokuvissa ja tv-sarjoissa 2022 -tilasto on julkistettu

Tilastossa on selvitetty roolihahmojen moninaisuutta suomalaisissa vuonna 2022 julkaistuissa fiktiivisissä televisiosarjoissa ja elokuvissa. Audiovisual Producers Finland – APFI tilasi tilaston Metropolian ammattikorkeakoulun opiskelijoilta. Tuloksia esiteltiin elokuun lopulla av-alan ammattilaisille suunnatussa Screen Helsinki -tapahtumassa. Vuoteen 2021 verrattuna muutosta on hyvin vähän, pidemmässä aikavertailussa kehitystä on kuitenkin tapahtunut. 

Tilastointimenetelmänä työryhmä katsoi 23 vuonna 2022 ensi-iltansa saanutta elokuvatuotantoa, sekä 29 saman vuoden aikana julkaistua draamasarjaa. Tilasto on kvantitatiivinen mutta loppuraportti sisältää myös kvalitatiivisia huomioita.

Tilastoon selvitettiin niin roolien sukupuolijakaumaa, ikäjakaumaa, seksuaalivähemmistöjä, toimintarajoitteisuutta kuin sukupuolivähemmistöjä. Vuoteen 2021 verrattuna muutosta ei juurikaan ole millään osa-alueella, mutta pidemmällä aikavälillä vertailtuna kehitystä on tapahtunut mm. päähenkilöiden sukupuolijakaumassa sekä kaikki vähemmistöt kattavassa luvussa: vuoden 2019 tilastossa valkoiset cissukupuoliset, heteroseksuaalit ja vammattomat hahmot muodostivat 90,6 % kaikista hahmoista – vuonna 2022 heitä laskettiin olevan 88,67 % kaikista hahmoista.

Työryhmä havainnoi, että ihmisen vähemmistöidentiteetti on edelleen leimaava tai ainoa piirre pääosassa moninaisia hahmoja. Tämä lähestyminen diversiteetin edustamiseen ei itseasiassa representaationa inhimillistä ja siten normalisoi vähemmistöä audiovisuaalisessa kulttuurissa, vaan ylläpitää osaltaan ksenofobiaa pitämällä vähemmistön edustajat vain yksitasoisina, yhtä elämän aspektia edustavina ”toiseuden” edustajina vailla yhtenäistä inhimillistä kosketuspintaa ihmisyyteen. Päähuomiona työryhmä toteaa, että alalla tulisi keskittyä henkilöhahmojen luonteeseen ja laatuun enemmän kuin niiden määrään representaation ja yhdenvertaisuuden eteenpäin viemiseksi.

KATSO TARKEMMAT TILASTOTIEDOT JA YHTEENVETO TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTISTA TÄÄLTÄ.

Vuoden 2022 tilaston on koostanut Metropolia Ammattikorkeakoulun Diversiteetti audiovisuaalisella kentällä -työryhmä kesäopintoina. Ryhmässä oli 10 opiskelijaa, ja sitä johti vanhempi lehtori Taku Kaskela. Ryhmä jatkaa työskentelyä myös tämän selvityksen jälkeen.

 

Lisätietoja:
Heli Vahvanen-Mölsä
heli.vahvanen-molsa@apfi.fi

Taku Kaskela
taku.kaskela@metropolia.fi

 

 

Av-alan palkintoja jaettiin Screen Helsinki -tapahtumassa

Tiedote
1.9.2023

 

AV-ALAN PALKINTOJA JAETTIIN SCREEN HELSINKI -TAPAHTUMASSA –
VUODEN SCREEN-TEKO -PALKINNON SAI YLEN TILAAJA ARI YLÄ-ANTTILA, SISU-ELOKUVALLE KAKSI PALKINTOA

 

Av-alan palkintoja jaettiin Helsingissä 31.8. järjestetyssä av-alan Screen Helsinki -tapahtumassa. Ylen tilaaja Ari Ylä-Anttila palkittiin Vuoden Screen-teko -palkinnolla sarjasta Kirjolla. Sisu-elokuva sai niin Vuoden elokuvatuottaja -palkinnon kuin myös vientipalkinto Huldan. Tapahtumassa palkittiin myös Vuoden Musiikkioivallus sekä jaettiin Soihdunkantaja-palkinto.

 

”Nyt toista kertaa järjestettävä av-alan yhteinen tapahtuma oli jälleen luonteva tilaisuus palkita koko alaa inspiroineita tekoja ja tuotantoja. Kansainvälisiä onnistumisia on taas nähty monella rintamalla, ja hyviä ehdokkaita oli valtava määrä. Sisu-elokuvan kansainvälinen menestys on ollut poikkeuksellista – tällaisia onnistumisia toivomme jatkossakin”, kertoo Screen Helsinki -tapahtumaa järjestävän tuottajien järjestön APFI:n toiminnanjohtaja Laura Kuulasmaa

 

Palkintokriteerien mukaisesti Vuoden Screen-teko on osoittanut poikkeuksellista innovatiivisuutta ja rohkeutta, sekä toiminut koko alaa nostattavana, inspiroivana esimerkkinä. Ari Ylä-Anttila valittiin voittajaksi alan ammattilaisten laatiman ehdokasasettelun pohjalta. Ylä-Anttila on pitkän uransa aikana tunnettu erityisesti asiaohjelmien tilaajana. Viimeisin menestyksekäs tilaus on ollut poikkeuksellisen ylistävän vastaanoton saanut seurantareality Kirjolla.

 

Vuoden elokuvatuottajan 2023 palkinto jaettiin Petri Jokirannalle historiallisen laajan kansainvälisen levityksen saaneesta Sisu-elokuvastaan. Audiovisual Producers Finland – APFI ry:n jäsenet äänestivät voittajan keskuudestaan. Tuottajakollegat kuvailivat Subzero Film Entertainmentin Jokirantaa sisukkaaksi ja lujahermoiseksi tuottajaksi, ja Sisu-elokuvan rahoituksen hankkimista ja fyysistä tuotantoa yksinkertaisesti upeaksi suoritukseksi.

 

Sisu-elokuva palkittiin myöskin vientipalkinto Huldalla. Varsinaisen Hulda-palkinnon lisäksi APFI ry:n hallituksesta koostuva raati päätti myöntää myös kaksi kunniamainintaa: suositun draamasarjan Kaikki synnit -päätöskaudelle (tuotanto MRP Matila Röhr Productions) sekä ensimmäiselle suomalaiselle ja suomenkieliselle Netflix-sarja Dance Brothersille (tuotanto EndemolShine Finland, yhteistyössä Ylen kanssa)

 

Lisäksi AVATE ry (Näyttelijäliiton, Suomen elokuvaohjaajaliiton sekä Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry:n yhteinen kattojärjestö) jakoi Soihdunkantaja-palkinnon kansanedustaja Antti Kurviselle hänen panoksestaan tekijänoikeuslain uudistamisessa.

 

Av-tuotannoissa käytetty musiikki huomioitiin, kun Teosto ja Gramex jakoivat Vuoden Musiikkioivallus -palkinnon kekseliäästä ja innovatiivisesta musiikin käytöstä JP Valkeapään ohjaamalle ja Daniel Kuitusen tuottamalle rikoselokuvalle Hetki lyö (tuotanto Elokuvayhtiö Komeetta). Elokuvassa käytetyn tutun iskelmämusiikin vastapainona kuullaan tanskalaisen säveltäjän ja rumpalin Stefan Pasborgin elokuvaa varten säveltämää modernia ja tehokasta perkussiopainotteista musiikkia. Palkinnosta päätti ammattilaisraati, puheenjohtajanaan toimittaja ja tietokirjailija Kalle Kinnunen.

 

 

Lisätiedot:

Laura Kuulasmaa
Toiminnanjohtaja, Audiovisual Producers Finland – APFI ry
laura.kuulasmaa@apfi.fi

 

Palkittujen haastattelupyynnöt:

Lotta Koivisto
Viestintäpäällikkö, Audiovisual Producers Finland – APFI ry
lotta.koivisto@apfi.fi

Av-alan kasvusopimus julki

Työ- ja elinkeinoministeriö on 19.6.2023 julkaissut audiovisuaalisen alan kasvusopimuksen, jossa julkinen sektori ja uudistuvien ekosysteemien yritykset määrittelevät yhteiset kasvu- ja kehitystavoitteet ja tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuudet.

Kasvusopimuksen yhteiset tavoitteet ovat: 

  • Suomi on av-alan globaalin murroksen voittaja – infra ja toimintaympäristö tukevat alan yritysten kasvua ja kehitystä
  • Suomi on maailman vastuullisin av-tuotantomaa
  • Uusiin osaamistarpeisiin vastaaminen on yritysten kasvun edellytys, osaamisten synnyttämiseen panostetaan toimialan tarpeiden mukaisesti
  • Kasvusopimus määrittelee toimintamallin jatkuvan dialogin käymiseksi julkisen sektorin ja yritysten välillä uusien haasteiden ratkaisemiseksi

Av-ala on jatkuvassa ja yhä kiihtyvässä muutoksessa digitalisaation ja muun teknologisen kehityksen sekä niiden myötä muuttuvan sisältöjen kulutusympäristön seurauksena. Viimeisten vuosien aikana myös kasvu on ollut nopeaa. Suuret globaalit jakelualustat investoivat voimakkaasti uusien sisältöjen tuotantoon ja kotimaiset sisällöt ovat saaneet osansa tästä kasvusta. Euroopan Audiovisuaalisen Observatorion mukaan eurooppalaiseen alkuperäissisältöön investointiin 17,4 miljardia euroa vuonna 2021.

Suuri murros on myös mahdollisuus. Elämysten taloudellinen merkitys kasvaa, kun niiden saatavuus on yhä helpompaa ja tarjonta personoidumpaa. Toimintatapojen muutoksella on myös laajempi taloudellisen kasvun vaikutus. Toimivat rakenteet ja korkeatasoinen osaaminen ovat kansallinen voimavara ja kilpailuetu kaikkien toimialojen globaalissa kilpailussa asiakkaiden huomiosta ja valinnoista.

Lisätiedot: 
neuvotteleva virkamies Petra Tarjanne, TEM