APFI:n havaintolomakkeella voi ilmoittaa, jos jäsenyrityksemme on toiminnassaan tai tuotannoissaan jättänyt puuttumatta häirintään, epäasialliseen käytökseen tai muihin väärinkäytöksiin.

APFI ry:n jäsenyritykset ovat sitoutuneet noudattamaan toiminnassaan työnantajan lakisääteisiä velvoitteita sekä APFI:n toimintaperiaatteita. Lomakkeella voi ilmoittaa, jos jäsenyrityksemme ei ole noudattanut näitä periaatteita. 

Kaikki kyseisellä lomakkeella annetut havainnot välitetään vain APFI:n toiminnanjohtajalle, ja jokainen ilmoitus käsitellään luottamuksellisesti ja ilmoituksen tekijän ja kohteen yksityisyyttä suojellen. Tiedot tallennetaan vain käsittelyä varten eikä niitä luovuteta muille tahoille.  

Ilmoituksen voi jättää anonyymisti. Halutessaan voi antaa yhteystietonsa asian käsittelemisen helpottamiseksi ja mahdollisia lisätietoja varten. 

Havaintolomakkeelle TÄSTÄ.

APFI:n jäsenyritysten listaukseen TÄSTÄ.

Tiedote
Televisioakatemia ry

Kultainen Venla -palkinnot jaettu vuoden 2022 parhaille tv-ohjelmille ja tekijöille

Vuoden 2022 parhaat tv-ohjelmat ja niiden tekijät on palkittu Kultainen Venla -gaalassa 20.1.2023. Eniten palkintoja sai draamasarja Munkkivuori. Suomen Kansallisoopperalla järjestetyn gaalan juonsivat Vappu Pimiä, Ernest Lawson ja Joonas Nordman. Suoran lähetyksen televisioinnista vastasi MTV3.

Tv-alan ammattilaisista koostuva Televisioakatemia ry:n jäsenistö äänesti voittajat esituomaristojen laatimien shortlistojen pohjalta. Yleisöäänestyksen perusteella jaettiin Vuoden esiintyjä ja Vuoden ohjelma –palkinnot.

Vuoden draamasarjana palkittiin Elisa Viihde Viaplayssä esitetty, Rabbit Filmsin tuottama Munkkivuori. Sarja sai yhteensä neljä palkintoa, kun Jani Volanen palkittiin sekä Vuoden käsikirjoittajana (fiktio) että Vuoden ohjaajana (fiktio), ja Laura Birn palkittiin sarjasta Vuoden sivuosanäyttelijänä. Ylellä esitetty, Yellow Film & TV:n tuottama Aikuiset palkittiin viime vuoden tapaan Vuoden komediasarjana ja Anna Airola voitti roolillaan Vuoden pääosanäyttelijän palkinnon.

Yhteensä kolme palkintoa sai Ylellä esitetty, Yellow Film & TV:n tuottama Elämäni Biisi. Ohjelma palkittiin kolmatta kertaa Vuoden musiikkiviihteenä; lisäksi Petja Peltomaa palkittiin Vuoden ohjaajana (viihde, reality & events) sekä Katja Ståhl palkittiin Vuoden juontaja -palkinnolla, joka jaettiin nyt ensimmäisen kerran.

Vuoden viihdeohjelmaksi valittiin jo seitsemättä kertaa Sohvaperunat. Voittokulkuaan jatkoivat myös Suurmestari, joka palkittiin kolmatta kertaa Vuoden game showna sekä Tanssii tähtien kanssa, joka valittiin neljättä kertaa Vuoden kilpailurealityksi. Vuoden seurantarealitynä palkittiin Ylen Tytöt 18.

Vuoden lifestyle-ohjelman palkinnon sai uutuussarja Kaaoksen kesyttäjät. Vuoden keskusteluohjelman palkinnon puolestaan sai Joonas Nordman Show. Vuoden lasten- ja nuortenohjelmaksi valittiin Helsingin Sanomien HS Lasten uutiset. Vuoden event-ohjelmana palkittiin UMK22. Vuoden urheiluohjelma -palkinnon vei MTV:n Jääkiekon MM-kisat.

Vuoden käsikirjoittaja (viihde, reality & events) -palkinnolla palkittiin Marjo Vilkko sarjasta Kylmän sodan Suomi. Vuoden asiaohjelma- ja dokumenttisarjan palkinnon sai Yle Perjantai-dokkarit. Vuoden uutis- ja ajankohtaisohjelmaksi valittiin MOT.

Elämäntyöpalkinnolla palkittiin koko kansalle tuttu ja rakastettu tv-kasvo, toimittaja ja tietokirjailija Helena Petäistö.

Yleisöäänestyksessä ääniä annettiin yhteensä n. 112 000. Vuoden ohjelma -palkinnon sai Puoli seitsemän, ja vuoden esiintyjänä palkittiin Gogin kantabaari -ohjelmasta tuttu Constantinos ”Gogi” Mavromichalis.

Katso kaikki voittajat TÄÄLTÄ.

Kotimaisten elokuvien esitysluvat opetuskäyttöön ja muuhun ei-kaupalliseen julkiseen esittämiseen jatkossa Elokuvalisenssiltä

APFI on solminut yhteistyösopimuksen elokuvien opetuskäytön ja ei-kaupallisen julkisen esittämisen oikeuksista Elokuvalisenssin kanssa. Yrityksellä on yli 30 vuoden kokemus ulkomaisten elokuvien julkisten esitysoikeuksien jakelusta Suomessa. Jatkossa Elokuvalisenssi tarjoaa esityslupia sekä kotimaisten että ulkomaisten yhtiöiden elokuviin. Yhteistyösopimus astuu voimaan 1.1.2023, jolloin esityslupien myynti, markkinointi ja laskutus siirtyvät Elokuvalisenssille, joka on osa M&M Viihdepalvelu Oy:tä.

Elokuvien esitysluvat ja tukimateriaalit 1.1.2023 alkaen osoitteesta Elokuvalisenssi.fi

Vuoden 2023 alusta elokuvien esityslupia haetaan osoitteessa elokuvalisenssi.fi. Verkko-osoitteessa toimii myös maksuton elokuvapalvelu, joka tarjoaa mm. opetustyöhön soveltuvaa tukimateriaalia, elokuvaideoita sekä esitysluvat samasta paikasta. Lista esitysluvan piiriin kuuluvista kotimaisista elokuvista löytyy jatkossa palvelusta. Osa listatuista elokuvista on lisensioitavissa palvelusta ainoastaan opetuskäyttöön. Mikäli elokuva ei löydy sivustolta, esityslupaa voi hakea suoraan elokuvan tuotantoyhtiöstä tai levittäjältä. Asiakkaat hankkivat esitettävän elokuvan haluamastaan, laillisesta, lähteestä.

Yhteistyöllä kattavampi elokuvaohjelmisto asiakkaille

Yhteistyön tavoitteena on ollut pystyä keventämään vuosittaisen lisenssin kustannuksia. Kotimaiset ja ulkomaiset elokuvat kattava yhdistelmälupa on jatkossa tarjolla kouluille ja muille elokuvia säännöllisesti esittäville tahoille vuosihinnalla. Vuosittaisen yhdistelmäluvan tilaaja saa esitysoikeudet tuhansiin ulkomaisiin sekä satoihin kotimaisiin elokuviin. Kertalupien hinnoittelu vaihtelee riippuen kohderyhmästä, tilaisuuden koosta ja luonteesta sekä elokuvan esityspaikasta. APFI tilittää jatkossakin elokuvaluvista kertyvät tekijänoikeuskorvaukset kotimaisille oikeudenomistajille.

Lisätietoja:

Janne Lilleberg / / Audiovisual Producers Finland – APFI
janne.lilleberg@apfi.fi

Eero Tenhola / / M&M Viihdepalvelu Oy
eero.tenhola@viihdepalvelu.com

Av-alan kasvusopimusta valmisteleva työryhmä asetettu – tehtävänä konkreettinen suunnitelma kasvulle

Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut työryhmän, jonka tarkoituksena on laatia konkreettinen suunnitelma audiovisuaalisen toimialan kasvun ja kansainvälistymisen edistämiseksi.

Luovan talouden kestävän kasvun edistämiseksi käynnistettiin alkuvuodesta 2022 prosessi av-alan kasvusopimuksen laatimiseksi. Kasvusopimuksen tavoite on sopia yhdessä julkisen ja yksityisen sektorin välillä niistä askeleista, joilla kumpikin osapuoli tavoittelee yhdessä sovittuja päämääriä yhteiskunnan kestävän kasvun toteutumiseksi. Kasvusopimusprosessia on tarkoitus jatkossa hyödyntää muillakin toimialoilla.

Prosessia testattiin av-alan kasvusopimus -pilotilla, jonka luonnoksen elinkeinoelämän edustajat luovuttivat julkishallinnolle syyskuussa. Av-alan toimijat kokivat prosessin tärkeänä ja siihen osallistuttiin laajasti. Nyt työ- ja elinkeinoministeriö on koonnut työryhmän, jonka tehtävänä on luoda suunnitelma kasvusopimusluonnoksessa tunnistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

TYÖRYHMÄN TEHTÄVÄT

Muodostetun työryhmän tehtävänä on yhdessä sopia ja kirjata seuraavat av-alan kestävän kasvua edistävät asiat:

• Av-alan liiketoimintaekosysteemin määrittely: Mitkä toimijat ovat tuotannon ja jakelun kannalta keskeisiä
• Av-alan kehittämisen tavoitteet mm. kasvusopimusprosessissa esitettyjen ehdotusten pohjalta
• Kasvusuunnitelma av-alan kasvun edistämiseksi
• Ehdotus tulevasta toimintamallista eli siitä, miten jatkuvaa dialogia julkisen sektorin ja yritysten välillä pidetään yllä kasvun edistämiseksi

Suunnitelmaa tehdessään työryhmä voi kuulla asiantuntijoita ja käyttää osallistavan viestinnän keinoja. Avoin vuorovaikutus toimijakentän kanssa voidaan toteuttaa esimerkiksi avoimien työpajojen muodossa.

TYÖRYHMÄN KOKOONPANO

Työryhmä koostuu sekä julkisen, että yksityisen puolen toimijoista. Työryhmän puheenjohtajaksi on nimetty kehitysjohtaja Antti Toiviainen ja varapuheenjohtajaksi teollisuusneuvos Sampsa Nissinen.

Työryhmän jäseniksi on kutsuttu seuraavat henkilöt:

Kehitysjohtaja Antti Toiviainen, Business Tampere
Teollisuusneuvos Sampsa Nissinen, työ- ja elinkeinoministeriö
Kulttuuriasiainneuvos Laura Mäkelä, opetus- ja kulttuuriministeriö
Ylitarkastaja Eero Salojärvi, liikenne- ja viestintäministeriö
Toimitusjohtaja Lasse Saarinen, Suomen elokuvasäätiö
Senior Director Tiina Rajamäki, Business Finland
Head of Film in Finland Hanna Vuorinen, Business Finland
Head of Drama Jarmo Lampela, Yle
Johtaja Riikka Tähtivuori, Medialiitto
Sisältöjohtaja Ani Korpela, Elisa Viihde
Toimitusjohtaja Tero Koistinen, Filmikamari
Sisältöjohtaja Katja Santala, Discovery
Sisältöjohtaja Marko Karvo, MTV
Toiminnanjohtaja Laura Kuulasmaa, Apfi
Toimitusjohtaja Riina Kullas, Moskito
Toimitusjohtaja Petri Kemppinen, Aurora Studios
Vastaava tuottaja, hallituksen puheenjohtaja Roope Lehtinen, Fire Monkey
Toimitusjohtaja Jani Lehtinen, Valofirma – the Light House Oy

Sihteeristö:

Neuvotteleva virkamies Petra Tarjanne, työ- ja elinkeinoministeriö
Network Lead Leena Arvonen, Business Finland

TAUSTAA

Viimeisten viiden vuoden aikana kotimainen audiovisuaalinen sisällöntuotanto on saavuttanut merkittävää menestystä sekä koti- että ulkomaisilla markkinoilla. Alan kehittyminen edellyttää uusien tavoitteiden asettamista ja toimet tulisi suunnata kestävän kasvun tavoitteiden saavuttamiseen.

Keskeistä on vahvistaa yritysten epävarmuuden sietokykyä ja muodostaa yhteinen kehityspolku kohti kestävää kasvua. Kasvusopimustyön pohjana on tietopohjan laajentaminen toimialasta tai arvoketjujen yrityksistä, kasvuekosysteemien pullonkaulojen tunnistaminen ja niiden ratkaiseminen yhdessä.
Av-alan liiketoimintaekosysteemi, johon sisältöjen tuotanto vaikuttaa, on kokonaisarvoltaan n. 2 miljardia euroa. Tarkkoja lukuja työstetään VTT:llä käynnissä olevassa selvitystyössä.

MUKANA KOKO TOIMIALAN EKOSYSTEEMI

Kasvusopimusmallin pilotointi käynnistyi alkuvuodesta 2022 TEM:in ja OKM:n yhteistyössä tekemällä av-alan kasvumahdollisuuksien tarkastelulla. Kasvusopimukselle luotiin prosessi, joka perustuu avoimeen vuorovaikutukseen toimialan koko ekosysteemin kanssa. Prosessia fasilitoi Film Tampere apunaan Business Finland, Apfi ry ja Suomen elokuvasäätiö. TEM ja OKM seurasivat prosessia kiinteästi. Nyt luotavaa suunnitelmaa toteutetaan tulevaisuudessa toimialan eri osapuolien jatkuvana vuoropuheluna ja yhteistyönä.

Lue lisää kasvusopimuksesta.
Lue lisää kasvusopimuksen julkistamisesta.

Lisätietoja:
Laura Kuulasmaa
laura.kuulasmaa@apfi.fi

TIEDOTE
25.11.2022

Suomalainen audiovisuaalinen ala vaatii lisäpanostuksia menestyksen tueksi

Elokuva- ja audiovisuaalisen alan tavoiteohjelma 2023–2026 luovutettiin tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkoselle tänään Suomen elokuvasäätiössä.

Suomalaisen audiovisuaalisen alan yhdessä allekirjoittama tavoiteohjelma linjaa toimenpiteitä, joilla kotimaisen elokuva- ja sarjatuotannon vahvaa kasvua pystytään tukemaan myös jatkossa.

”On erittäin hienoa, että koko elokuva- ja av-ala on mukana vaateessa, että elokuvasäätiön tukivarat vihdoin nostetaan sille tasolle, mitä alan erinomainen menestys ansaitsee”, kommentoi Suomen elokuvasäätiön johtaja Lasse Saarinen.

Hallitusohjelmaan kirjattu tavoite valtion kulttuuribudjetin nostamisesta 1 % koko budjetista, tuo toteutuessaan lisärahoitusta myös audiovisuaaliselle alalle. 15 miljoonan euron lisäpanostuksella suomalaisen elokuvan tukivaroihin vuosien 2023–2026 aikana hyödynnetään kotimaisen sisällöntuotannon kansainvälinen kasvupotentiaali, turvataan koko maan kattavan elokuvateatteriverkoston toiminta ja edistetään sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää kehitystä av-alalla.

Elokuva-alalle suunnattu julkinen rahoitus on hyvin kustannustehokasta ja yksityisen rahoituksen suuren osuuden vuoksi myös työllistämisvaikutukseltaan valtiolle erittäin edullista. Jokainen Suomen elokuvasäätiölle myönnetty tukimiljoonaa palautuu valtiolle ja yhteiskunnalle vähintään kokonaisuudessaan ja parhaimmillaan kaksinkertaisesti. Suomalaiset elokuvat ja tv-sarjat leviävät kansainvälisesti paremmin kuin koskaan aiemmin. Juuri nyt on poikkeuksellisen hyvä tilaisuus nostaa av-alan tuomat vientitulot sekä koko suomalaisen elokuvan kansainvälinen profiili aivan uudelle tasolle. Riittävällä julkisella tuella varmistetaan myös tulojen kannalta elintärkeiden tekijänoikeuksien säilyminen kotimaassa.

Elokuvat ja tv-sarjat ovat erittäin helposti ja tasavertaisesti saavutettavissa oleva kulttuurimuoto. Kymmenen vuotta sitten pitkälti julkisella tuella digitoitu koko maan kattava elokuvateatteriverkosto tarvitsee säilyäkseen esitystekniikan päivittämistä nykyisten esityskopioiden vaatimuksiin. Erityisesti pienillä paikkakunnilla usein ainoana esittävälle kulttuurille omistettuna tilana toimivat elokuvateatterit eivät selviydy uuden esityskaluston päivityskustannuksista ilman merkittävää julkista panostusta.

Suomalainen av-ala on kunnostautunut viime vuosina kehittämällä yhdessä sosiaalisesti ja ympäristövaikutuksiltaan kestävämpää toimintakulttuuria. Yhdenvertaiseen ja vastuulliseen elokuva- ja sarjatuotantoon panostaminen omilla tuki-instrumenteilla turvaa alan toimintaedellytykset tulevaisuudessakin ja tekee suomalaisesta av-tuotannosta entistä kilpailukykyisemmän myös kansainvälisesti.

Suomalaisen elokuva- ja audiovisuaalisen alan tavoiteohjelman 2023–2026 linjaamat lisäpanostukset kotimaiseen tuotantoon ja jakeluun ovat ensiarvoisen tärkeitä erittäin suositun ja saavutettavan kulttuurimuodon tulevaisuuden turvaamiseksi muiden valtionhallinnossa erityisaseman saaneiden kansallisten kulttuurilaitosten rinnalla. Pohjoismaisessakin vertailussa merkittävästi pienemmällä julkisella rahoituksella toimiva suomalainen audiovisuaalinen ala ansaitsee menestyksensä tueksi riittävät resurssit ollakseen jatkossakin vaikuttava, tavoittava ja vastuullinen.

Elokuva- ja audiovisuaalisen alan tavoiteohjelma 2023–2026

Artikkelin kuva: Mari Mur

Tiedote                                                    
Julkaisuvapaa 31.8.2022 klo 21
Audiovisual Producers Finland – APFI

AV-ALAN TUNNUSTUSPALKINTOJA JAETTIIN SCREEN HELSINKI -TAPAHTUMASSA – VUODEN SCREEN-TEKONA PALKITTIIN TAMPEREEN TUOTANTOKANNUSTIN

Av-alan palkintoja jaettiin Helsingissä 31.8. järjestetyssä av-alan uudessa Screen Helsinki -tapahtumassa. Tampereen tuotantokannustin (Film Tampere & Tampereen kaupunki) palkittiin Vuoden Screen-tekona. Tapahtumassa palkittiin myös Vuoden elokuvatuottaja ja Vuoden Musiikkioivallus sekä jaettiin vientipalkinto Hulda ja Soihdunkantaja-palkinto.

”Av-alan ammattilaisten yhteistä tapahtumaa päästiin viettämään monen vuoden tauon jälkeen uudistuneessa muodossaan ja samassa yhteydessä haluttiin palkita koko alaa inspiroineita tekoja ja tuotantoja. Viime aikoina esimerkiksi kansainvälisiä onnistumisia on nähty niin monella rintamalla, että hyviä ehdokkaita oli jopa ruuhkaksi asti”, iloitsee Screen Helsinki -tapahtumaa järjestävän tuottajien järjestön APFI:n toiminnanjohtaja Laura Kuulasmaa. 

Palkintokriteerien mukaisesti Vuoden Screen-teko on osoittanut poikkeuksellista innovatiivisuutta ja rohkeutta, sekä toiminut koko alaa nostattavana, inspiroivana esimerkkinä. Tampereen tuotantokannustin valittiin voittajaksi alan ammattilaisten laatiman ehdokasasettelun pohjalta.

Vuoden elokuvatuottajan 2022 palkinto jaettiin Jussi Rantamäelle ja Emilia Haukalle Grand Prix -palkitusta elokuvastaan Hytti nro 6. Audiovisual Producers Finland – APFI ry:n jäsenet äänestivät voittajan keskuudestaan. Tuottajakollegat kiittelivät Elokuvayhtiö Aamun Jussia ja Emiliaa uuden sukupolven lempeästä, ihmis- ja tarinalähtöisestä tuottajuudesta ja suomalaisen elokuvan tunnetuksi tekemisestä ulkomailla, raivaten näin tietä myös muille kotimaisille elokuvantekijöille.

Vientipalkinto Huldalla palkittiin tuotantoyhtiö It’s Alive Films, joka on tuottanut useita kansainvälisesti menestyneitä elokuvia ja tv-sarjoja, kuten Sokea mies joka ei halunnut nähdä Titanicia, Mister8 sekä Sekasin, jonka remake-oikeuksia on myyty laajalti. Varsinaisen palkinnon lisäksi raati päätti myöntää myös kaksi kunniamainintaa: Sundancen elokuvajuhlillakin esitetylle Tytöt, tytöt, tytöt -elokuvalle (tuotanto Citizen Jane Productions) sekä mm. Disney-yhteistyöllään ansioituneelle animaatiotuotantoyhtiö Gigglebug Entertainmentille. 

Lisäksi AVATE ry (Näyttelijäliiton, Suomen elokuvaohjaajaliiton sekä Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry:n yhteinen kattojärjestö) jakoi Soihdunkantaja-palkinnon ACTION!-hankkeelle, joka on ansiokkaasti luonut mahdollisuuksia av-alan naispuolisten ammattilaisten työllistymisen puolesta. 

Av-tuotannoissa käytetty musiikki huomioitiin, kun Teosto ja Gramex jakoivat Vuoden Musiikkioivallus -palkinnon kekseliäästä musiikin käytöstä dokumenttielokuvalle Maija Isola (tuotanto Greenlit Productions). Elokuvan musiikkivalinnoista vastasivat ohjaaja Leena Kilpeläinen ja ja tuottaja Merja Ritola. Palkinnosta päätti ammattilaisraati, puheenjohtajanaan Kalle Kinnunen.

Lisätiedot:

Laura Kuulasmaa
Toiminnanjohtaja, Audiovisual Producers Finland – APFI ry
laura.kuulasmaa@apfi.fi

Palkittujen haastattelupyynnöt:

Lotta Koivisto
Viestintäpäällikkö, Audiovisual Producers Finland – APFI ry
lotta.koivisto@apfi.fi

Screen Helsinki on uusi audiovisuaalisen alan johtava ammattilaistapahtuma ja jatkoa tutulle, pitkän historian omaavalle Media & Message -tapahtumalle. Tapahtuman järjestäjä Audiovisual Producers Finland – APFI ry on kotimaisten elokuva- ja tv-alan sisällöntuottajien yhdistys. Sen tehtävinä ovat suomalaisen audiovisuaalisen sisältötuotantoalan tuottajien edunvalvonta, kansainvälistymisen edistäminen, tekijänoikeuksien kollektiivinen hallinnointi sekä alan tapahtumien ja kilpailujen järjestäminen.

TIEDOTE
17.8.2022
Gramex & Teosto

Vuoden Musiikkioivallus -palkinnon shortlistalle kolme tv-sarjaa ja kolme dokumenttielokuvaa

Ammattilaistuomaristo on nimennyt kuusi ehdokasta Vuoden musiikkioivallus -palkinnon saajaehdokkaiksi. Voittaja julkaistaan 31.8.2022 järjestettävässä audiovisuaalisen alan Screen Helsinki -tapahtumassa.

Vuoden musiikkioivallus on Gramexin ja Teoston myöntämä uusi tunnustuspalkinto. Se kiinnittää huomion elokuviin ja televisio-ohjelmiin, joissa on käytetty musiikkia kekseliäällä ja erityistä lisäarvoa tuovalla tavalla.

Palkinnon saajaehdokkaina ovat kolme kotimaista tv-sarjaa: Aikuiset (Yellow Film & TV, ohj. Anna Dahlman), Mies, joka kuoli (ReelMedia, ohj. Samuli Valkama) ja Munkkivuori (Rabbit Films, ohj. Jani Volanen) sekä kolme dokumenttielokuvaa: Armotonta menoa – Hoivatyön lauluja (Road Movies, ohj. Susanna Helke), Karaokeparatiisi (Napafilms, ohj. Einari Paakkanen) ja Maija Isola (Greenlit Productions, ohj. Leena Kilpeläinen).

Yhteensä palkintoehdokkaaksi haki 21 audiovisuaalisen alan teosta, jotka edustivat monipuolisesti eri lajityyppejä kuten pitkiä elokuvia, lastenohjelmia sekä erilaisia televisio-ohjelmia draamasarjoista realityihin. Esivalinnan, kuten varsinaisen voittajankin valinnan, tekee ammattilaisista koostuva tuomaristo.

”Mukaan ehdokkaaksi oli hakeutunut kiinnostava kattaus erilaisia aiheita, erilaisia teoslajeja ja eri näkökulmia. Mukana oli myös monenlaisia tapoja suhtautua musiikkiin – osa perinteisempiä, osa oivaltavampia. Kriteerinämme oli, että shortlistalle etsitään erityisesti teoksia, joissa musiikkia käytetään kekseliäästi,” kertoo tuomariston puheenjohtaja, toimittaja ja tietokirjailija Kalle Kinnunen.

Tuomariston mukaan palkintoehdokkaiksi valituissa teoksissa hyödynnetään erityisesti musiikin tunnevoimaa.

”Listalle yltäneet av-teokset ovat korkeatasoisia ja niissä on käytetty musiikin tunnevoimaa hienosti. Toisaalta ne osoittavat kerronnan keinojen olevan usein pitkälti lajityyppien mukaista ja samalla paljastavat musiikillisen innovoinnin haasteellisuuden. Tuomaristo jäi kaipaamaan rohkeampia irtiottoja musiikin käytössä, mutta kiitti parhaissa teoksissa perinteisemminkin keinoin saavutettuja tuloksia,” kertoo Kinnunen tuomariston lausunnossa.

Palkinnon riippumattomaan tuomaristoon kuuluvat emeritusprofessori Henry Bacon, toimittaja ja tietokirjailija Kalle Kinnunen, musiikkitoimittaja Anne Teikari sekä operatiivinen johtaja Anu Ubaud, joka on toiminut pitkään myös Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen päällikkönä. Raadin sihteerinä toimii Suomen Musiikkikustantajien toiminnanjohtaja Jari Muikku.

Musiikin tekijänoikeusjärjestöt Gramex ja Teosto jakavat Vuoden musiikkioivallus -palkinnon 31.8.2022 järjestettävässä audiovisuaalisen alan Screen Helsinki -tapahtumassa. Iltagaalassa jaetaan myös muita av-alan tuotantopalkintoja. Tapahtuma järjestetään Original Sokos Hotel Triplan kokouskeskuksessa Pasilassa ja iltajuhlat tapahtumakeskus Koskenrannassa. Tapahtuman järjestää kotimaisten elokuva- ja tv-alan sisällöntuottajien yhdistys Audiovisual Producers Finland – APFI ry.

Lisätietoja:

Kalle Kinnunen, tuomariston puheenjohtaja
kpkinnunen@gmail.com

Jari Muikku, tuomariston sihteeri
puh. 040 719 7480
jari.muikku@musiikkikustantajat.fi

APFI:n toimisto on suljettu 11.-31.7.

Akuuteissa asioissa meidät tavoittaa kuitenkin puhelimitse: 09 440 471.

Screen Helsinki -tapahtumaan liittyvät yhteydenotot sähköpostitse: screen@apfi.fi

Leppoisaa kesää!

***

APFI is out of office from 11th of July until 31st of July.

Have a nice summer!

Tiedote 7.6.2022
APFI ry

Elokuva- ja tv-tuotannot ekologisemmaksi albertin avulla: ilmaista koulutusta ja työkaluja koko av-alalle

Alkuvuosi 2022 Suomessa on testattu Iso-Britanniassa kehitettyä, av-tuotannoille suunnattua albert-ympäristöjärjestelmää, jonka avulla voidaan laskea ja pienentää tuotannon ympäristövaikutuksia. Kansainvälinen järjestelmä on kotimaisille tuotannoille ilmainen ja nyt se avataan kaikkien käyttöön. Suomessa järjestelmää hallinnoi av-tuottajien edunvalvontajärjestö Audiovisual Producers Finland – APFI ry.

Albert-ympäristöjärjestelmän käyttöönotto on osa koko alalle suunnattavaa Kestävän kehityksen strategiaa, jolla kehitetään kotimaisten elokuvien ja televisio-ohjelmien sosiaalista, kulttuurillista, taloudellista ja ekologista vastuullisuutta. Suomessa ei ole aiemmin kerätty kansallista tietoa av-alan ekologisuudesta, joten strategiassa keskitytään ensimmäisenä siihen. Tuotantoyhtiöiden tulee rekisteröityä albertin käyttäjiksi, jonka myötä tuotannot saavat ilmaiseksi käyttöönsä muun muassa hiilijalanjälkilaskurin ja mahdollisuuden tavoitella ympäristösertifiointia. APFI järjestää alan tekijöille säännöllisesti verkkomuotoisia ympäristökoulutuksia.

Albertin johtajan Carys Taylorin mukaan yhteistyö Suomen ja APFI:n kanssa on erittäin tärkeä askel taistelussa ilmastokriisiä vastaan: “Albert kehitettiin kansainvälinen media-ala mielessä, sillä se mahdollistaa paikallisten hiilipäästöjen määrittämisen ja yhteistyön eri maiden tuotantoyhtiöiden kanssa.” Iso-Britanniassa albertia on käytetty vuodesta 2011, ja päästöjen pienentämisen Taylor kiteyttää kolmeen asiaan: ”Avainasemassa ovat kommunikointi, suunnittelu ja tuotannon vastuuhenkilöiden sitouttaminen teemaan.”

Suomessa järjestelmän käyttöä on pilotoitu alkuvuosi 2022 APFI:n johdolla viiden tuotantoyhtiön voimin: Tekele Productions, Fisher King Oy, Endemol Shine Finland ja Warner Bros. International Television Production Finland Oy sekä Yleisradio, joka teki yhteistyötä Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa.

Endemol Shine Finlandin tuottama Dance Brothers on Netflixin ja Yleisradion yhteistuotanto ja ensimmäinen maailmanensi-iltansa Netflixissä saava suomalainen sarja. Sarjan tuottaja Max Malka ja tuotantopäällikkö Nina Erwes pitävät ekologisuutta yhtenä tekemisen peruspilarina. ”Albertin käyttöönotossa on ollut paljon opittavaa, kun rutiineja ja kaikkea dataa ei vielä ole olemassa. Faktat kulutuksesta hahmottuvat järjestelmää käyttäessä, joka taas mahdollistaa paremman reagoinnin kulutukseen”, Malka ja Erwes summaavat kokemustaan pilottivaiheesta.

Yleisradio osallistui pilottivaiheeseen koko perheen draamalla Pieniä ihmeitä sekä Pekingin olympialaisten kotimaan tuotannolla. Ylen tuottajan ja pilottihankkeiden albert-tuen Marja Salosen mukaan albertin käyttöä opeteltiin paitsi tuotantojen tekijänä myös kanavana eli tilaajana: ”Pilottivaiheessa saimme konkreettisesti kokea, miten käytettävissä oleva data vaikuttaa päätöksiin ja ekologisten ratkaisujen tekemiseen. Tärkein huomio oli, että ympäristöasiat on huomioitava tarpeeksi ajoissa, jotta ne aidosti vaikuttavat päätöksentekoon.”

Suomessa järjestelmän hallinnointi on keskitetty APFI:lle, jossa vastuullisuusasioista vastaa kestävän kehityksen hankepäällikkö Anne Puolanne: ”APFI:n rooli on olla konkreettinen apukäsi tuotannoille, jotka haluavat ottaa uudet työkalut käyttöön. Tuotannot tekevät itse päätökset, mutta me voimme ohjata siinä, mihin on tärkeä keskittyä.” Puolanteen mukaan pilottivaihe todisti sen, että osin Suomessa ollaan jo hyvinkin vastuullisia, mutta toisaalta otos on hyvin pieni: ”Vasta nyt päästään rakentamaan kokonaiskuvaa alan toiminnasta, jonka jälkeen vasta voidaan päättää millä osa-alueilla toimialan on kriittisintä kehittyä.”

Kestävän kehityksen strategiaa tehdään yhteistyössä osarahoittavien yhteistyökumppaneiden kanssa, jotka ovat av-alan tärkeimmät sidosryhmät:

Opetus- ja kulttuuriministeriö OKM
Yleisradio
Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK
Suomen elokuvasäätiö SES
Televisioakatemia ry
Business Finland Audiovisuaalisen alan tuotantokannustin
Helsingin kaupunki
Forssan kaupunki
Pohjois-Suomen elokuvakomissio
Lapin elokuvakomissio
Länsi-Suomen elokuvakomissio
Itä-Suomen elokuvakomissio
Kaakon elokuvakomissio
Film Tampere
Ahvenanmaan elokuvakomissio
Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto TEME
Audiovisuaalisen alan tekijät AVATE ry

Lisätietoja:

Anne Puolanne, kestävän kehityksen hankepäällikkö/APFI ry
+358 50 387 6380, etunimi.sukunimi (a) apfi.fi
apfi.fi/kestavan-kehityksen-strategia
wearealbert.org
Tuotantoyhtiöt, jotka haluavat rekisteröityä albertin käyttäjiksi: albert (a) apfi.fi

Pilottituotannot:

Yleisradio: Irene Tommiska-Jarva & Marja Salonen, etunimi.sukunimi (a) yle.fi
Endemol Shine Finland: Max Malka, etunimi.sukunimi (a) endemolshine.fi
Warner Bros.: Suvi Salokoski, etunimi.sukunimi (a) warnerbros.com
Tekele: Julia Elomäki, etunimi (a) tekele.fi
Fisher King: Tarja Ahava, etunimi.sukunimi (a) fisherking.fi

Audiovisual Producers Finland – APFI ry on kotimaisten elokuva- ja tv-alan sisällöntuottajien yhdistys. Sen tehtävinä ovat suomalaisen audiovisuaalisen sisältötuotantoalan tuottajien edunvalvonta, kansainvälistymisen edistäminen, tekijänoikeuksien kollektiivinen hallinnointi sekä alan tapahtumien ja kilpailujen järjestäminen. Vuonna 2019 APFI rahoitti yhdessä Aalto-yliopiston ja Audiovisuaalisen edistämiskeskus AVEK:n kanssa Suomen av-alan ensimmäistä ”Ekosetti”-ympäristöopasta. Vuonna 2021 APFI on ottanut vetovastuun luoda yhdessä alan tärkeimpien sidosryhmien kanssa kotimaiselle av-alalle Kestävän kehityksen strategian, jolla pyritään luomaan alalle kestävämpää työkulttuuria.

albert on av-alan ekologisuuteen keskittyvä organisaatio. Vuonna 2011 perustettu albert edistää elokuva- ja tv- tuotantojen ympäristövaikutusten vähentämistä sekä ympäristökestävämpien sisältöjen tekemistä. BAFTA:n omistama, teollisuuden tukema organisaatio tarjoaa verkkotyökaluja, koulutusta, tapahtumia ja käytännön opastusta kaikille av-alan ammattilaisille, jotta he voivat tunnistaa ja toimia ekologisemmin kameran edessä ja takana.